Anna Honkanen sanoo seuraavansa metsäkeskustelua varpaillaan. ”Mielipiteet saavat paljon huomiota, eivät niinkään asiat.” Kuva: Petteri Kivimäki
Ehdottomasti oikea ratkaisu – Anna Honkasesta tuli sadan hehtaarin metsänomistaja sukupolvenvaihdoksessa
Anna Honkanen tiesi sukupolvenvaihdoksen olevan edessä, mutta isän keskustelunavaus yllätti: ”Nytkö jo?”Tilaajalle
Anna Honkanen kertoo tunteiden sahanneen epävarmuudesta innostukseen sukupolvenvaihdoksen valmistelun aikana. Nyt hän on varma, että ratkaisu on ollut oikea. Kuva: Petteri KivimäkiPirkkalalaisella Anna Honkasella oli tähänastisen elämänsä merkittävin hetki viime lokakuussa. Hän allekirjoitti tuolloin sukupolvenvaihdospapereita sadan hehtaarin metsäomaisuudesta.
”Ratkaisu tuntui super-isolta. Tuli jo sellainen olo, että saako kynää lainkaan paperille”, Honkanen sanoo.
Tilaisuus jäi vahvasti 25-vuotiaan naisen mieleen, koska tunnelma oli ainutlaatuinen. Paikalla olivat hänen isänsä Mikko Honkanen ja Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen sukupolvenvaihdosasiantuntija Juha Leppänen.
”Allekirjoitettavaa oli paljon. Oli ihan hiljaista, ja kuului vain kynän suhinaa.”
Anna Honkanen asuu Pirkkalassa, työskentelee hr-ammattilaisena Tampereen yliopistossa, mutta metsät ovat vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä kotitilalla Keuruulla.
Sukupolvenvaihdos käynnistyi 58-vuotiaan isän keskustelunavauksella runsas vuosi sitten maaliskuussa.
”Alkuun tuli sellainen olo, että nytkö jo. Asia tuntui todella suurelta. Vanhemmat toivat asian toki varovasti esille. He olivat tietoisia, että sukupolvenvaihdos vaatii paljon kypsyttelyä.”
Sukupolvenvaihdos vaatii paljon kypsyttelyä.
Metsä ja metsätyöt ovat aina olleet osa Anna Honkasen elämää. Raivaussahan ja istutusputken käyttö ovat hänelle tuttuja nuoruudesta lähtien.
Vaikka metsässä ja metsätöissä on tuntunut hyvältä, teininä hän ei kuitenkaan miettinyt metsää uravaihtoehtona. Hän on suorittanut henkilöstöhallintoon ja johtamiseen erikoistuneen tradenomitutkinnon.
Honkanen kehuu vanhempiaan.
”He ovat suhtautuneet järkevästi ja painottaneet omaa päätöksentekoa. Pakkoa ei ole ollut missään vaiheessa. Sen toki olen tiedostanut, että tämäkin asia tulee eteen jossain vaiheessa.”
Isän avauksesta alkoi asian kypsyttely ja tiivis kolmen kuukauden keskustelu ennen kaikkea isän kanssa. Kaksikko kävi läpi erilaisia vaihtoehtoja, sukupolvenvaihdoksen merkitystä ja ylipäätään sitä, tehdäänkö sukupolvenvaihdos nyt.
Hyvin aikaisessa vaiheessa keskusteluihin tuli mukaan myös Juha Leppänen.
Honkanen kertoo, että kypsyttelyjakson aikana tunteet vaihtelivat laidasta laitaan.
”Välillä oli epäilyksiä ja epävarmuutta. Niinä hetkinä keskustelin paljon vanhempien kanssa. Pyrin puhumaan ääneen, enkä vatvomaan yksikseni.”
”Välillä oli taas innostusta ja myönteisellä tavalla jännitystä, koska elämässä oli avautumassa uusia mahdollisuuksia.”
Kypsyttelyjakson aikana kirkastui myös sukupolvenvaihdoksen toteutustapa. Metsä siirtyisi isältä tyttärelle lahjana, ja kokonaisuudessa olisi mukana myös peltoa.
”Laskettiin, että verotuksellisesti on järkevintä toteuttaa vaihdos lahjana. Lisäksi pakettiin tuli peltoa, jotta pääsin maatalouden huojennusten piiriin.”
Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä metsätilan lahjaveroa voi keventää jatkamalla tilaa maa- ja metsätilana. Maatilan statuksen saaminen edellyttää, että tilalla on tukikelpoista peltoa viljelyssä.
Ensimmäinen virallisempi tapahtuma osui viime elokuulle, kun sukupolvenvaihdoksessa apuna toiminut metsänhoitoyhdistyksen Juha Leppänen teki ennakkoratkaisuhakemuksen Verohallinnolle. Kuukauden odotuksen jälkeen takaisin tuli toivotun kaltainen päätös.
Metsän omistaminen ei tullut Anna Honkaselle uutena asiana. Hänellä on ollut metsää jo aiemminkin. Honkanen luonnehtii itseään metsänomistajaksi, joka hoitaa metsiään vastuullisesti yleisesti vallalla olevan talousmetsäajattelun mukaisesti.
”Kestävyys ja luonnosta huolehtiminen ovat minulle tärkeitä arvoja.”
Nykyistä julkista metsäkeskustelua Honkanen seuraa varpaillaan.
Mielipiteet saavat paljon huomiota, eivät niinkään asiat.
”Välillä on hankalaa tietää, mitä ajatella. Mielipiteet saavat paljon huomiota, eivät niinkään asiat. Luotan tutkimukseen, mutta tutkimus ei oikein pääse näkyviin. Yritän löytää luotettavia lähteitä, mutta sekin vaatii työtä. Pitää olla lähdekriittinen.”
Miltä tuntuvat ensimmäiset seitsemän kuukautta sukupolvenvaihdoksen jälkeen?
”Ratkaisu on ollut ehdottomasti oikea. Nyt mennään vielä murrosvaihetta. Sitä voi kestää viisikin vuotta. Tutustun asioihin, vaikka ovathan nämä jo osittain tuttuja. Etenemme yhdessä isän kanssa.”
Honkanen sanoo, että hän haluaa tehdä itse töitä metsässä esimerkiksi raivaussahan kanssa. Toki täytyy pitää mielessä, että hänellä on kokopäivätyö yliopistossa.
”Tulevaisuus näyttää, ostanko kaiken palveluna, ulkoistanko jopa suunnittelun tai jotain siltä väliltä. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan tunnu hyvältä, että kaikki olisi ulkopuolisen hoidossa.”
Honkanen haluaa pitää asiat lähellä itseään.
”On tärkeää ymmärtää, mitä tapahtuu. Sitä kautta pystyy vaatimaan laatua.”
”On tärkeää ymmärtää, mitä tapahtuu. Sitä kautta pystyy vaatimaan laatua. Kyse on kuitenkin omasta omaisuudesta ja sen huolehtimisesta.”
Honkanen iloitsee vanhempiensa ymmärryksestä, jonka mukaan hänen ei tarvitse tehdä asioita aiempien sukupolvien tapaan. Asiaa on käyty läpi vanhempien kanssa.
”Saan tehdä tästä oman näköiseni. Maailma on muuttunut, ja asioita voi tehdä monella tapaa. Olen nähnyt vanhempieni tavan toimia, eikä minulla ole muuta esimerkkiä. Tätäkin olen työstänyt itseni kanssa. Miten tunnistaa asiat, jotka voisi tehdä vaihtoehtoisella tavalla.”
Suositteletko sukupolvenvaihdosta muille?
”Vaikea sanoa, koska tapaukset ja tilanteet ovat niin erilaisia. Jos aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen, siihen kannattaa ryhtyä ajoissa. Ja puhua paljon. Ratkaisu vaatii sitoutumista. Pitää miettiä, haluaako sitä oikeasti, vai seuraako velvollisuuden tunnetta.”
Kaiken muun ohella Anna Honkanen pohtii, tulisiko metsästä hänen ainoa työnsä.
Anna Honkanen miettii, ryhtyisikö hän tulevaisuudessa päätoimiseksi metsäyrittäjäksi. Se on houkutteleva vaihtoehto, mutta toisaalta aika yksinäinen työ. Kuva: Petteri Kivimäki”Se on vahva vaihtoehto. Se voisi olla mielekästäkin, mutta kokemuksen puutteen takia nyt on vaikea konkretisoida yrittäjyyttä. Se olisi myös aika yksinäinen ammatti. Nautin nykyisestä työyhteisöstäni.”
Haastattelun lopuksi Honkanen nostaa vielä esiin, että hänellä ei ole metsäalan muodollista koulutusta. Se häntä hieman askarruttaa, mutta toisaalta hänellä on käytännön kokemusta, jota karttuu joka päivä lisää. Lisäksi isä on hyvänä tukena.
”Haluan jossain vaiheessa opiskella metsäalaa. Olen miettinyt ihan tutkintoakin, mutta vähintään joitakin kursseja.”
Honkasten sukupolvenvaihdos on hunajaa metsäalan ammattilaisille. Se on tehty ajoissa, ratkaisusta on keskusteltu perusteellisesti ja sukupolvet tukevat toisiaan siirtymävaiheessa.
Sukupolvenvaihdosasiantuntija Juha Leppänen toteuttaa vuosittain useita kymmeniä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Leppänen korostaa, että jokainen omistajanvaihdos on oma tapauksensa, eikä ole olemassa oikeaa ikää, jolloin asia pitäisi hoitaa.
Yleisperiaatteeksi hän nostaa, että mahdollisimman aikaisin tehty sukupolvenvaihdos on aina hyödyllinen.
”Määräävin hetki on silloin, kun metsänomistus alkaa olla oman talouden kannalta toisarvoinen asia. Jos metsässä olisi hakkuukypsiä kuvioita ja kiireellisiäkin hakkuita, mutta niitä aletaan siirtää sen takia, että ei tarvita rahaa”, Leppänen sanoo.
Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen metsäkeskuksesta täydentää, että silloin on hyvä aika luopua metsäomistuksesta, kun omistaja on henkisesti hyvissä voimissa ja pystyy tekemään päätöksiä. Kun ikää tulee lisää, asioita jahkaillaan pidempään ja ne koetaan vaikeiksi.
Metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen metsäkeskuksesta näyttää kuvaajaa, jossa metsänomistajat on jaoteltu iän perusteella. Kuvaaja kertoo hyvin havainnollisesti, että 55–77-vuotiaiden omistuksessa ei tapahdu muutoksia.
”Suuret, 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat pitävät kiinni metsistään”, Matilainen tulkitsee kuvaa. Hän puhuu yli 65-vuotiaiden yliedustuksesta metsänomistajina.
”Jokin tässä ei nyt toimi. Sen tästä voi myös tulkita, että tulevaisuudessa tulee paljon kuolinpesiä, joissa on metsäomaisuutta.”
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoilleen merkityksellisiä aiheita.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
