Sirkku ja Arto Puumala aloittivat keskustelut sukupolvenvaihdoksesta hyvissä ajoin, jo vuonna 2011. Kuva: Kimmo Haimi
Vihtiläisellä Sirkku Puumalalla on tärkeä neuvo sukupolvenvaihdosta suunnitteleville: ”Sukutilaa tulee jatkaa ylpeydestä ja halusta, ei velvollisuudesta”
Maatalousyrittäjän identiteettiin kasvaminen ei tapahdu hetkessä. Maatilan siirtyminen sukupolvelta toiselle on avointa keskustelua vaativa tunteikas kokonaisuus.Tilaajalle
Sirkku Puumala teki sukupolvenvaihdoksen isänsä Arto Puumalan kanssa kotitilallaan Vihdissä. Kuvassa myös Sirkun poika Arthur Nyström. Kuva: Kimmo HaimiVihtiläisellä maatilalla kasvaneen Sirkku Puumalan vanhemmat eivät koskaan painostaneet lapsiaan jatkamaan tilaa.
”Aina kannustettiin, että menkää ja kouluttautukaa siihen, mikä kiinnostaa”, Puumala muistelee.
Puolisonsa Patrick Nyströmin innoittamana Puumala kuitenkin kiinnostui maataloudesta. Kotitilalla sukupolvenvaihdos aloitettiin maatalousyhtymän muodostamisena yhdessä Sirkun isän Arto Puumalan kanssa vuonna 2015. Kokonaisuudessaan tila siirtyi Sirkulle vuonna 2018.
”Vaiheittainen sukupolvenvaihdos oli pehmeä lasku ja taloudellinen ratkaisu”, Sirkku Puumala kertoo.
Keskusteluita Puumala kävi aluksi lähipiirinsä kanssa, mutta pian he ottivat mukaan paljon sukupolvenvaihdoksia tehneen neuvojan.
”Jälkikäteen katsottuna olisi tarvittu enemmän keskusteluapua, vaikka molemmat osapuolet saivat asioita sanottua. Paljon mietittiin raha ja lakiasioita, laskelmia tehtiin reilu vuosi”, Puumala kertoo.
”Kuuntele itseäsi rohkeasti ja tee itsellesi hyviä päätöksiä. Sukutilaa tulee jatkaa ylpeydestä ja halusta, ei velvollisuudesta.”
Sukupolvenvaihdos mielletään usein sopimuksien allekirjoittamisena, mutta todellisuudessa prosessi jatkuu pitkään sekä ennen että jälkeen vaihdoksen.
”Maatalousyrittäjän identiteettiin on kasvettava, siihen ei hypätä allekirjoituksella”, Puumala huomauttaa.
Sukupolvenvaihdoksen myötä vaikeita tilanteita oli sekä pellolla että ihmissuhteissa. Pellolla Puumala ja Nyström havahtuivat nopeasti peltojen kasvukunto-ongelmiin, minkä eteen tilalla tehdään edelleen töitä.
Arto Puumala lopetti sikatalouden ennen sukupolvenvaihdosta. Nykyään Sirkulla ja hänen puolisollaan on viljelyssä monipuolisesti eri kasveja. Kuva: Kimmo HaimiTilanpidon ydinteemaksi nousi maan kasvukunnon vaaliminen, vaikka aluksi Puumalalla ja Nyströmillä ei selkeää visiota tilan tulevaisuudesta ollut.
”Haastavaa oli myös monella roolilla istuminen. Piti olla tytär, yrittäjä, vastuunkantaja ja päätöksentekijä. Paljon tulee uutta, mikä herättää tunteita sekä jatkajalle että luopujalle”, Puumala kertoo.
Kaikesta huolimatta sukupolvenvaihdos meni hyvin, ja Puumalan perhesuhteet säilyivät hyvinä.
Sirkku asuu edelleen naapureina isänsä Arto Puumalan kanssa, joka auttelee kokemusasiantuntijana sekä lastenhoitoapuna. Kuva: Kimmo HaimiPuumalalle oli tärkeää pitää oma päänsä, vaikka tilan kannalta kompromissit eivät välttämättä huonoja ratkaisuja olisi olleetkaan.
”Kuuntele itseäsi rohkeasti ja tee itsellesi hyviä päätöksiä. Sukutilaa tulee jatkaa ylpeydestä ja halusta, ei velvollisuudesta”, Puumala neuvoo sukupolvenvaihdosta suunnittelevia.
Puumala osallistui Työtehoseuran Prospv:n omistajanvaihdospuun kehittämiseen. Hänen mielestään on tärkeää hahmottaa, kuinka isosta kokonaisuudesta omistajanvaihdoksessa on kyse.
Puumala kävi omistajanvaihdoksen yhteydessä useissa erilaisissa tapahtumissa kuulemassa muita viljelijöitä. Nyt hän haluaa ja kokee velvollisuudekseen jakaa kuulemaansa eteenpäin.
”Omien positiivisten kokemusten jakamisella voi saada jaettua rohkaisua ja toivoa muille ja se on saanut minut osallistumaan tähän hankkeeseen”, Puumala kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
