Sukupolvenvaihdoksen lähtökohta pitäisi olla, että jatkajalla on mahdollisimman hyvät edellytykset viedä tilaa eteenpäin. Kuvituskuva. Kuva: mikko nikkinen
”Maataloutta ei pidä kehittää hautausmaalta vaan pitäisi katsoa lastenkamarin suuntaan” – maatilan sukupolvenvaihdos on yhdistelmä tunnetta ja taloutta
Maatilan sukupolvenvaihdos on prosessi, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja tietotaitoa. Talousasiantuntija Timo Jaakkolan mukaan tiedonsaanti ja sen hyödyntäminen ovat sukupolvenvaihdoksen onnistumisen kulmakiviä.
Puutteellisin tiedoin ostettava tila ei talousasiantuntija Timo Jaakkolan mielestä ole jatkamisen arvoinen. Kuvituskuva. Kuva: UnsplashYksittäinen henkilö tekee maatilan sukupolvenvaihdoksen elämänsä aikana yleensä kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran tilanpitoa jatkaessa ja toisen kerran siitä luopuessa.
Sukupolvenvaihdoksen tekeminen vaatii monenlaista osaamista ja tietotaitoa. Useimmat käyttävät laskelmien ja papereiden teossa apunaan asiantuntijoita.
Pitkän linjan talousasiantuntijan Timo Jaakkolan mukaan kannattavuuslaskelmiin liittyy kaksi kysymystä, tiedon laatu ja sen käytettävyys.
”Tietoa tilan toiminnasta ei saa muualta kuin tilalta, omasta datasta, kirjanpidosta ja tuotannonseurantatiedoista. Niiden laatu määrittelee, miten luotettavaa tieto on”, Jaakkola sanoo.
”Yhdenkertainen kirjapito ei ole johtamisen väline, vaan verottajalle tehtävää raportointia.”
Ei-yhtiömuotoisen maatilan tilanpitoa on katsottava useampi vuosi kerrallaan, koska vuosittaisen erot voivat olla isoja.
”Haaste on se, että yksinkertaisessa kirjanpidossa näkyy vain tulleet ja menneet rahat, mutta ei niitä, jotka ovat saamisissa ja maksamattomissa laskuissa. Virheet voivat olla suuria.”
Jaakkola epäilee, että enemmistö Suomen noin 40 000 tilasta tekee miniminä vaadittavan kassaperusteisen kirjapidon ja vielä niin, että se tehdään kun tilivuosi on päättynyt.
”Yhdenkertainen kirjapito ei ole johtamisen väline, vaan verottajalle tehtävää raportointia. Se on ehkä toiminut ennen, mutta 2020-luvun maatilayritykselle se ei enää riitä”, Jaakkola toteaa.
Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tulot ja menot kohdennetaan tiettyihin kustannuspaikkoihin, jolloin nähdään onko toiminta kannattavaa vai ei. Siinä myös huomioidaan muun muassa myyntisaamiset, ostovelat ja varaston arvon muutokset.
”On vaarallista, jos tunne ajaa rationaalisen ajattelun ja järjenkäytön ohi.”
”Valitettavan usein törmää tilanteeseen, että luopujat eivät luota jatkajaan siinä määrin, että kaikki tieto annettaisiin käyttöön”, Jaakkola toteaa tiedon käytettävyydestä.
Puutteellisin tiedoin ostettava tila ei Jaakkolan mielestä ole jatkamisen arvoinen.
”Näihin liittyy aina valtavasti tunnetta luopujalla ja jatkajalla. On vaarallista, jos tunne ajaa rationaalisen ajattelun ja järjenkäytön ohi.”
Sukupolvenvaihdoksen lähtökohta pitäisi olla, että jatkajalla on mahdollisimman hyvät edellytykset viedä tilaa eteenpäin. Luopujien saanto on Jaakkolan mielestä toissijaista.
”He ovat jo kymmenet vuoden harjoittaneet tilanpitoa ja ehtineet turvaamaan itselleen eläkkeet ja säästöt sukanvarteen. Koko toimeentuloa ei voi perustaa sen varaan, että tilan myynnistä saa isot rahat, eikä jatkajien tehtävä ole pelastaa vanhempiaan.”
Omistajanvaihdosta pitäisi alkaa valmistella vuosia etukäteen. Yksi elementti on, että tila pidetään jatkamiskelpoisena.
”Tehdään investointeja, jotta tila pysyy kilpailukykyisenä, pystyy hoitamaan velvoitteensa ja antamaan toimeentulon.”
Sukupolvenvaihdoksia tehdään Jaakkolan mukaan 20 lehmän lypsykarjatiloilla, joilla ei ole investoitu 2000-luvulla.
”Ei tuollaisilla tiloilla ole maidontuotannolla mahdollisuuksia jatkaa tai menestyä, jos mietitään kokoluokkaa, mikä on nykyisin kannattavaa.”
Maataloutta ei pidä kehittää hautausmaalta vaan pitäisi katsoa lastenkamarin suuntaan, sanoo Timo Jaakkola. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenSukupolvenvaihdokseen kuuluvat tietyt elementit, mutta työnohjaus siitä puuttuu, sanoo Jaakkola.
”Olisi tärkeää, että luopumisen tuskaan ja jatkajien sparraamisen käytettäisiin asiantuntijaa.”
Työnohjaukseen voisi Jaakkolan mielestä kuulua roolien määrittely ja asioiden keskustelu ennen päätösten tekoa.
”Jatkajan ei kannata luottaa siihen, että luopujat lupaavat auttaa ja siihen, että hekin pärjäsivät. Maailma on nykyisin erilainen.”
Vanha toimintamalli, jossa anoppi tulee keittiöön häärimään omilla avaimillaan ja kello 6 aamulla vanha isäntä käynnistelee traktoria ja vaatii poikaa jo töihin, ei Jaakkolan mukaan ole tätä päivää.
”Rooli muuttuu, kun isännyys vaihtuu.”
Jatkaja saattaa suhtautua voimakkaasti tunteella, kun kyseessä on paine sukupolvien ketjun jatkamisesta. Se voi olla niin kova, että saa tekemään hölmöjä ratkaisuja.
”Maataloutta ei pidä kehittää hautausmaalta vaan pitäisi katsoa lastenkamarin suuntaan. Mikään tila ei ole niin arvokas, että ihmisen kannattaa sen vuoksi elämäänsä pilata.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
