Talousasiantuntija Timo Jaakkolan mukaan on yleistä, että laskelmia ja suunnitelmia tehdään kaunistellen, vaikka ne olisi syytä tehdä yrittäjälle itselleen hyödyllisiksi. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
Karu totuus paljastui sukupolvenvaihdoksen jälkeen – tilan laskelmat olivat kaunisteltuja
Maatilojen sukupolvenvaihdosten talouslaskelmia tehdään asiantuntijan mukaan usein kaunistellen. Se on ongelma, jos jatkaja ei ole perillä tilan taloudesta. Näin kävi esimerkkitapauksen viljelijälle. Tilakaupat olisivat jääneet kättelemättä, jos hän olisi tiennyt tilan todellisen taloustilanteen.
Eniten viljelijä ihmettee sitä, että sukupolvenvaihdoksessa auttanut asiantuntija ei missään vaiheessa kertonut, että laskelma ei pidä paikkaansa. Laskelman olisi lähtökohtaisesti pitänyt olla todenmukainen ja siihen viljelijä luotti. Kuvituskuva. Kuva: mikko nikkinenAsiantuntijoiden avusta huolimatta jatkaja saattaa huomata ostaneensa tilansa kuin sian säkissä. Sen sai karulla tavalla huomata MT:n haastattelema, nimettömänä pysyvä viljelijä.
Tilalla on lehmiä ja peltoa noin 25 hehtaaria.
Kun sukupolvenvaihdosta alettiin suunnitella, jatkajaosapuolena ollut viljelijä yritti etsiä sopivaa asiantuntijaa.
”Soittelin moneen kertaan useille eri henkilöille.”
Viljelijää palloteltiin asiantuntijalta toiselle.
Tuttavan suosituksesta auttava taho lopulta löytyi. Viljelijä tiesi jo tässä vaiheessa, että tarvitsee mahdollisimman paljon apua tilan talouden ja kirjapidon kanssa. Hän luotti siihen, että asiantuntija kyllä auttaa.
Luopujat eivät syystä tai toisesta halunneet tarjota jatkajille apua talousasioissa. Viesti oli, että kyllä tällä pärjää. Jatkaja luotti vanhempiinsa asiassa.
”Jos olisin tiennyt mikä tilan taloustilanne on, sukupolvenvaihdos olisi jäänyt tekemättä.”
Asiantuntijan laatima maksuvalmiuslaskelma näytti hyvältä. Tila elättäisi kohtuullisesti kaksi perhettä. Viljelijä ei osannut kyseenalaistaa laskelmaa, vaan luotti asiantuntijaan. Olihan hän kertonut tälle avoimesti, että tarvitsee apua talousasioissa ja on valmis maksamaan siitä.
Sukupolvenvaihdoksen jälkeen todellisuus paljastui. Maksuvalmiuslaskelma oli tehty kaunistelluin luvuin, eikä laskelmissa oltu käytetty tilan omia lukuja.
”Tila ei todellakaan elätä kahta perhettä”, viljelijä kertoo.
Viljelijälle jäi huijattu olo. Asiantuntijapalveluista maksettiin sievoinen summa, mutta viljelijä ei koe saaneensa rahoille vastinetta. Lisäksi koko tilavaihdosta valmisteltiin hirvittävällä kiireellä.
”Jos olisin tiennyt mikä tilan taloustilanne on, sukupolvenvaihdos olisi jäänyt tekemättä”, viljelijä myöntää.
Hän kokee, että tilan kauppahinta oli laskelmien takia liian korkea.
Talousasiantuntija Timo Jaakkola tunnistaa ongelman. Hän ei ole nähnyt kyseisen tilan papereita, mutta kommentoi sukupolvenvaihdoksia yleisellä tasolla.
Laskelmat ja suunnitelmat pitäisi Jaakkolan mielestä tehdä ensisijaisesti yrittäjälle itselleen, ei rahoittajalle.
”On yleistä, että laskelmia tehdään kaunistellen. Monesti neuvojat joutuvat tilanteeseen, jossa laskelmaa pitäisi alkaa tekemään, mutta tilasta ei saa lähtötietoja. Silloin joudutaan arvailemaan.”
Jaakkolan mielestä kyse on ammattietiikasta. Suunnitelmaa tehdään ihmisten elämän suurinta investointia varten.
”Sukupolvenvaihdosten tekeminen ei ole aloittelevan neuvojan hommaa. Pitäisi olla konkareita, joilla on strategista näkemystä.”
”On yleistä, että laskelmia tehdään kaunistellen. Monesti neuvojat joutuvat tilanteeseen, jossa laskelmaa pitäisi alkaa tekemään, mutta tilasta ei saa lähtötietoja.”
Eniten viljelijä ihmettelee sitä, että sukupolvenvaihdoksessa auttanut asiantuntija ei missään vaiheessa kertonut, että laskelma ei pidä paikkaansa. Laskelman olisi lähtökohtaisesti pitänyt olla todenmukainen ja siihen viljelijä luotti.
Hän myöntää tehneensä myös itse virheen, kun ei etsinyt tietoa aktiivisemmin.
”Olin sinisilmäinen ja hyväuskoinen.”
Vanhempien taloudenpitoa oli heidän aikanaan auttanut maatalouden ulkopuolinen urakointi, mikä saattoi vääristää heidän kuvaansa maatalouden kannattavuudesta. Urakointibisnes ei siirtynyt tilakaupan yhteydessä, ja sen vuoksi jatkajilla oli lähtökohtaisesti yksi taloudellinen tukijalka vähemmän.
Jaakkola arvioi, että kyseisen tilan tapauksessa virheitä ovat tehneet kaikki osapuolet.
”Luopuja on syyllistynyt tiedon panttaamiseen ja katteettomien odotusten luomiseen. Vaikuttaa siltä, että on ollut tärkeämpää saada siirrettyä tila eteenpäin kuin se, miten lapset pärjäävät.”
Jos taas neuvojalta on tullut näkemys, että tila elättää kaksi perhettä, neuvojan vastuuta voi penätä. Toisaalta jatkaja on se, joka on laittanut nimensä paperiin ja tehnyt isoja päätöksiä vajailla tiedoilla.
Nyt tilan talous voi kohtalaisesti, viljelijä kertoo. Hän pisti ensitöikseen tilan rahahanat kiinni ja alkoi hankkia tietoa tilan taloudenpidosta ja verotuksesta.
Viljelijän mielestä asiantuntijoiden pitäisi sukupolvenvaihdoksissa olla puolueettomia tahoja, jotka kertovat rehellisesti, jos tila ei kannata.
”On myös epäreilua, että jos ihminen sanoo, että ei ymmärrä mitään, sama asiantuntijajargon jatkuu edelleen. Kukaan ei missään vaiheessa selittänyt juurta jaksaen, mitä eri luvut tarkoittavat.”
- Osaston luetuimmat
