Maa- ja metsätaloudella on edessään yllättävä ongelma: mistä väkeä töihin, kun joka kolmas eläköityy muutamassa vuodessa?

Vuoteen 2028 mennessä noin viidennes nykyisistä Suomessa ahertavista työntekijöistä eläköityy.

”Poistuma on erityisen suurta useilla luonnonvara-aloilla kuten maatalousyrittäjillä ja -työntekijöillä, metsätyöntekijöillä sekä kalastajilla ja kalanviljelijöillä. Näistä alitarjonta-ammateista jopa noin 30 prosenttia eläköityy ennen vuotta 2028”, sanoo tuottajajärjestö MTK:n koulutusasioista vastaava johtaja Susanna Kumpulainen.

Tekijöitä tullaan siis tarvitsemaan kipeästi. Kumpulainen luottaa kuitenkin hyvään luonnonvara-alan ammattiopistojen verkostoon ja laadukkaaseen maa- ja metsätalouden AMK-tasoiseen koulutukseen.

”Avautuvat työpaikat ovat mahdollisuus nuorille. Ammateista ja houkuttelevuudesta tulisi viestiä alana, joka työllistää.”

Hän muistuttaa, että maaseutua pidetään esimerkiksi turvallisena asuinympäristönä.

Maatalouslomittajat ovat hyvä esimerkki ammattikunnasta, josta on pulaa koko maassa.

”Maatalouslomittajan työaikakysymyksistä keskustellaan paljon. Niitä yritetään kehittää siihen suuntaan, että kaksijaksoisesta päivästä pystyttäisiin menemään kohti kahdeksan tunnin yhtäjaksoista päivää”, Kumpulainen sanoo.

Metsäkonealalla on samantapaisia pulmia kuin maatalouslomituksessa. Työmäärä metsäalalla vaihtelee kauden ja suhdanteen vanavedessä.

”Mieluummin pitäisi tehdä työn tasaisuudelle jotain kuin lähteä hakemaan tekijöitä ulkomailta”, miettii Koneyrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Peltola.

Ulkomaista työvoimaa on metsäkone- ja maanrakennusalalla erittäin vähän. Alan töissä on osattava useimmiten suomea, mikä rajoittaa ulkomaisten työntekijöiden rekrytointia.

Hän on vakuuttunut siitä, että metsäalan työvoimatarve säilyy, jos metsien käyttö jatkuu nykyisenkaltaisena.

”On hyvin vaikeaa nähdä, että Suomessa jätettäisiin metsät hyödyntämättä.”

Metsäkoneyrityksissä ei ole poikkeuksellista, että yrittäjäperheen nuori on hankkinut koneenkuljettajan pätevyyden oppisopimuskoulutuksena.  Kuva: Jouni Porsanger

Sen sijaan maaseudun väestö vähenee ja harmaantuu jatkossakin.

”Silti, jos lasketaan koneyrittäjät ja kuskit, puut korjataan 6 000–7 000 ihmisen voimin. En epäile, etteikö tätä väkimäärää jatkossakin löytyisi.”

Alan pitää toki pysyä riittävän kilpailukykyisenä, jotta vetovoimaa on. ”Meillä on myös hyödyntämätöntä voimavaraa esimerkiksi naisissa.”

Metsäkoneyrityksiin on Peltolan mukaan löytynyt mukavasti jatkajia.

”Koneyrittäjien joukossa suuret ikäluokat ovat yliedustettuina, mutta toisaalta yrityskoko on kasvanut. Keskustelua on ollut, että tarvittaisiin sukupolvenvaihdoshanke – kysyntää tiedolle ja avulle on.”