
Riistakeskuksen mukaan suurpetojen kanta on vahvistunut samalla kun kannanhoidollinen metsästys on vähentynyt.
MT pyysi Luonnonvarakeskukselta kartat ilveksistä tehdyistä Tassu-havainnoista sekä tämän vuoden tammikuulta että edellisten kahden vuoden tammikuilta.
Kartoista voi nähdä, että ilveshavainnot ovat selvästi runsastuneet vuosi vuodelta. Eniten havaintoja tehtiin tämän vuoden tammikuussa suurin piirtein Kotkasta Närpiöön ulottuvan alueen eteläpuolella.
Vuonna 2023 Tassu-järjestelmään kirjattiin lähes 60 000 suurpetohavaintoa, ja vuonna 2024 yhteensä lähes 55 000 havaintoa. Eniten kirjattiin ilves- ja susihavaintoja. Näistä ilveshavaintoja oli reilut 27 000.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2024 kanta-arvion mukaan koko maassa arvioidaan olevan vähintään 2 260 ilvestä. Ilveksen kanta-arvion perusta on suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään tallentamat tiedot pentuehavainnoista. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2023 arvioitiin havaitun vähintään 410 erillistä ilvespentuetta.
Luonnonvarakeskuksen arviot Suomen suurpetojen lukumääristä pohjautuvat ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamiin petohavaintoihin. Petoyhdyshenkilöt kirjaavat järjestelmään vain oikeiksi todetut havainnot.
Kanta-arvioon liittyi suurta epävarmuutta, minkä takia Luke raportoi vain pentueiden vähimmäismäärän ja kannan vähimmäiskoon. Havaittujen ilvespentueiden määrän ja siitä johdetun yksilömäärän vähentymistä selitettiin havainnointiaktiivisuuden laskulla.
Riistanhoitoyhdistyksen nimeämät petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen.
Petoyhdyshenkilöiden tarkastamia suurpetohavaintoja käytetään viranomaisten päätöksenteossa, esimerkiksi arvioitaessa toimenpiteitä ongelmayksilöiden häätämiseksi tai poistamiseksi, sekä vahinkojen ehkäisyyn.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
