Toimitusjohtaja Massimo Reynaudo sanoo, että yhtiö on muuttanut ajattelumalliaan. Se ei pyri optimoimaan vain yhden sellutehtaan tuotantoa, vaan maksimoimaan koko tuotantoketjun kannattavuutta. Kuva: Sanne Katainen
UPM:n Massimo Reynaudo varoittaa: Hakkuumäärien leikkaus johtaisi tehtaiden sulkemisiin
Metsäyhtiö UPM:ltä ei ole hetkeen luvassa päätöksiä uusista investoinneista. Toimitusjohtaja Massimo Reynaudo sanoo, että nyt on aika virittää Uruguayn uusi sellutehdas ja Olkiluodon kolmosvoimala täyteen käyttöön.Tilaajalle
Massimo Reynaydo aloitti UPM:n toimitusjohtajana vuoden alussa. Hän sai johdettavakseen hyvässä kunnossa olevan yhtiön. Kuva: Sanne KatainenMetsäjätti UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo sanoo, että suomalainen metsänomistaja, UPM ja Suomi elävät symbioosissa.
”Metsät ovat Suomen tärkeä voimavara, vihreä kulta. Tämän takia metsiä pitää hoitaa erittäin kestävästi. Metsä on tuonut ja tuo edelleen merkittävän määrän hyvinvointia Suomeen. Metsiä pitää suojella, mutta myös käyttää vastuullisesti ja kestävästi”, Reynaudo sanoo.
Millaiset terveiset hän lähettäisi suomalaiselle metsänomistajalle?
”En vaadi metsänomistajilta muutoksia, mutta kannustan pitkäjänteiseen ja kestävään toimintaan.”
Reynaudo käsittää pitkäjänteisyyden laajasti. Se sisältää metsänhoidon lisäksi myös puun hinnan ja tarjonnan.
Hänen mukaansa metsäteollisuus kärsii puun nykyisistä hinnoista, mutta tilanne tasoittuu ajan kanssa.
”Nykytaso ei ole hyväksi kenellekään pitkällä tähtäimellä. Jos tilanne ei muutu, se johtanee kapasiteetin leikkauksiin. Näin kysynnän ja tarjonnan tasapaino muuttuu.”
Reynaudo uskoo vapaaseen markkinatalouteen, mutta hänen mukaansa pitäisi löytää tapa, jolla liiketoiminnasta tulee kannattavaa ja kestävää kaikille.
”Odotettavissa olisi lisää rakenteellisia päätöksiä.”
Mitä metsäjätin toimitusjohtaja sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen arviosta, jonka mukaan Suomen nykyinen 68 miljoonan kuution hakkuumäärä on liian suuri?
Mitä, jos poliittisella ohjauksella hakkuumäärä leikataan vaikka kymmenen miljoonaa kuutiota?
”Noudatamme aina sääntöjä. Jos tällaiset määräykset tulisivat, niin nykyinen haastava tilanne tulisi vain haastavammaksi. Sitten voi spekuloida, mitä tapahtuu.”
Niin, mitä tapahtuisi?
”Iso sellutehdas kuluttaa noin 6–7 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa, saha noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Hakkuumäärien pudotus vähentäisi alan toimintaa. Odotettavissa olisi lisää rakenteellisia päätöksiä. Niillä olisi myös sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.”
Rakenteelliset päätökset tarkoittavat tehtaiden sulkemisia. Heikoimmin kannattavat yksiköt olisivat vaakalaudalla.
Puuntuonnin loppuminen Venäjältä johti puupulaan Pohjoismaissa. Puun hinta kääntyi nousuun, ja esimerkiksi UPM luonnehti viime viikon osavuosikatsauksessaan tilannetta kestämättömäksi.
Reynaudo ei halua spekuloida tulevilla toimilla, mutta kertaa, mitä yhtiö teki viime neljänneksellä. UPM seisotti kahta sellutehdastaan kolme viikkoa.
UPM:n johto esitteli pääomamarkkinapäivillään elokuussa näkemyksensä yhtiön tulevaisuudesta. Sen keskiössä on kasvu. UPM:n liikevaihto on vuosikausia polkenut noin kymmenessä miljardissa eurossa.
Reynaudo jaottelee kasvun kolmeen komponenttiin.
”Se tulee liiketoiminnasta, jossa olemme historiallisesti vahvoja, kuten kuidun ja sellun valmistuksessa. Se on kasvanut paljon ja kasvaa edelleen.”
UPM:llä on kaksi nykyaikaista sellutehdasta Uruguayssa, joista uusin on hiljattain saavuttanut täyden nimellistehonsa.
Toisena kasvun lähteenä ovat edistyneet materiaalit, kuten tarrat, erikoispaperit ja vanerit.
Kolmas iso on ryhmä on hiilidioksidia korvaava liiketoiminta. Siihen yhtiölle on juuri valmistumassa yli miljardin maksava biokemikaalitehdas Saksan Leunaan.
Reynaudo kieltäytyy antamasta numeerista arviota vuoden 2030 liikevaihdosta. Yhtiö on silloin hänen mukaansa merkittävästi nykyistä suurempi, se tekee yhä paperia, mutta paperin merkitys laskee laskemistaan.
”Pyrimme tasapainottamaan näitä kolmea kasvualuetta. Hiljattain on investoitu merkittävästi kuituun, ja biokemikaalien tuotanto alkaa pian. Seuraavaksi huomio painottuu kehittyneisiin materiaaleihin, jotta tuoteportfolio säilyy tasapainossa.”
Suomen roolia kasvussa Reynaudo lähestyy sanomalla, että Suomi on yhtiön perusta. Sillä on Suomessa 24 tuotantolaitosta, noin 6 500 työntekijää ja se maksaa Suomeen veroja satoja miljoonia euroja.
UPM:n Massimo Reynaudo korostaa kestävää metsänhoitoa. Se on Suomen leveysasteilla keskeinen tapa pitää huolta bioraaka-aineen riittävyydestä. Kuva: Sanne Katainen”Viime vuonna valmistui yhtiön suurin investointi Suomeen, kun Olkiluoto 3 aloitti. Se lisää energian tuotantokapasiteettiamme 50 prosenttia ja tukee merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta.”
Suomi janoaa uusia investointeja, mutta tuleeko niitä?
”Olemme juuri saamassa valmiiksi merkittävän investointivaiheen. Nyt on aika ottaa täysi hyöty näistä investoinneista, eikä tehdä päätöksiä uusista isosta hankkeista.”
Vaikka juuri nyt ei ole aika uusille päätöksille, yhtiö on jo vuosia valmistellut biojalostamoa Rotterdamiin. Valmistelu jatkuu vuoteen 2026.
Bioraaka-aineen kysyntä kasvaa massiivisesti tulevaisuudessa.
Reynaudo muistuttaa, että bioraaka-aineen kysyntä kasvaa massiivisesti tulevaisuudessa. Siitä tulee keskeinen kilpailukykytekijä. Keskeistä on saada raaka-ainehuollosta kokonaisvaltainen ote.
Reynaudo korostaa tässäkin yhteydessä kestävää metsänhoitoa. Se on Suomen leveysasteilla keskeinen tapa pitää huolta bioraaka-aineen riittävyydestä.
Muualla yhtiön repertuaariin kuuluvat viljelymetsät.
Massimo Reynaudo
Syntynyt 1969.
Italian kansalainen.
Naimisissa, teini-ikäinen tytär.
Sähkötekniikan diplomi-insinööri Torinon teknisestä yliopistosta.
UPM:n toimitusjohtaja 1.1.2024 alkaen, UPM:n paperiliiketoiminnan johtaja 2021–2024 ja sitä ennen johtajana UPM:n tarraliiketoiminnassa 2017–2021.
Useita liiketoimintarooleja Kimberly Clark -yhtiössä 1995–2017.
Reynaudo aloitti UPM:n toimitusjohtajana vuoden alussa. Mies on kiitollinen, että hän sai vastuulleen hyvässä kunnossa olevan yhtiön.
”Se antoi mahdollisuuden keskittyä tulevaisuuden miettimiseen ja kehittämiseen. Ei tarvinnut heti saneerata tai sammutella tulipaloja.”
Reynaudon mukaan isoja yllätyksiä ei ole tullut.
”En käyttäisi sanaa yllätys. Paljon on tullut oppia. Meillä on hyvin erilaista liiketoimintaa, ja toimimme erilaisilla markkinoilla.”
Reynaudo muutti yksin Suomeen vuoden alussa. Vaimo ja teini-ikäinen tytär asuvat Torinossa. He ovat kotipuolessa ikääntyvien isovanhempien tukena.
Perhe on jo tottunut isän matkalaukkuelämään, koska Reynaudo on aiemmin asunut muun muassa Saksassa.
Suomi saa mieheltä kovasti kehuja.
”Kaikki puhuvat englantia, myös töiden ulkopuolella.”
”Uudessa maassa ensimmäisenä pitää yleensä ylittää kieleen liittyvät esteet. Suomessa niitä ei ollut. Kaikki puhuvat englantia, myös töiden ulkopuolella esimerkiksi kaupassa.”
Reynaydo puhuu viittä kieltä, mutta suomi ei vielä kuulu valikoimaan. Hän on opetellut suomea omatoimisesti digitaalisten palveluiden avulla. Saamme taidoista näytteen.
”Minulla on musta koira.”
Vapaa-aikanaan Reynaudo nauttii kuntoilusta. Hänet saattaa nähdä pyöräilemässä tai lenkkeilemässä.
Penkkiurheilulajeihin kuuluu jalkapallo. Suosikkijoukkueena on Juventus, kuinkas muuten.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
