UPM:n johtoryhmä kansainvälistyy, mutta pysyy insinöörimiesten linnakkeena

UPM:n 12-jäseniseen johtajistoon on tullut tai tulee yhteensä neljä uutta jäsentä vajaan vuoden sisään. Lisäksi johtajistoon aiemminkin kuuluneen Massimo Reynaudon rooli vaihtui, kun hän otti paikkansa yhtiön toimitusjohtajana ja johtajiston pomona vuoden alussa.

Edellinen toimitusjohtaja Jussi Pesonen eläköityi huhtikuussa, mutta hän toimi viimeiset kuukaudet asiantuntijatehtävissä. Sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela siirtyi eläkkeelle maaliskuussa.

Tarraliiketoiminnasta ja väliaikaisesti myös painopaperiliiketoiminnasta vastanneen Antti Jääskeläisen työsuhde UPM:ään päättyy runsaan viikon kuluttua heinäkuun lopussa, kun hän siirtyy Postin uudeksi toimitusjohtajaksi. Jääskeläinen oli yhtenä nimenä mukana Pesosen seuraajaspekulaatioissa. Hän on ollut johtoryhmässä vuodesta 2016.

Viime aikojen lähtijöihin voi laskea myös selluliiketoiminnasta vastanneen Bernd Eikensin, joka siirtyi viime marraskuussa saksalaisen laivanrakennusyhtiön Meyer Groupin konsernijohtajaksi.

Eikensin tilalle nousi yhtiön sisältä ekonomi Aki Temmes. Hän aloitti johtoryhmässä joulukuussa.

Jääskeläisen jälkeen Raflatacin vetäjänä elokuun ensimmäisenä päivänä aloittaa Saksan ja Yhdysvaltain kansalainen Tim Kirchen. Hän siirtyy tehtävään tarraliiketoiminnan Americas-alueen liiketoimintajohtajan tehtävästä.

Nykyinen toimitusjohtaja Massimo Reynaudo vastasi aiemmin painopaperiliiketoiminnasta. Lokakuun alusta painopapereita valmistetaan saksalaisen Gunnar Eberhardtin johdolla. Hän tulee yhtiön ulkopuolelta. Hän on kerännyt kannuksensa Henkelin ja Osramin johtotehtävissä.

Eberhardtin toimipaikka on Saksassa.

Toukokuusta sidosryhmäjohtajana on toiminut Saara Tahvanainen. Hän siirtyi UPM:ään Wärtsilän markkinointi- ja viestintäjohtajan tehtävästä. Metsäyhtiö ei ole Tahvanaiselle millään tavalla uusi aluevaltaus, sillä hän toimi UPM Fibres-liiketoiminta-alueen sidosryhmäjohtajana viiden vuoden ajan.

UPM:n uusi johtajisto on entistä kansainvälisempi – tai kääntäen vähemmän suomalainen. Johtoryhmässä on yksi italialainen, kolme saksalaista ja kahdeksan suomalaista.

Yhtiön johtaminen siirtyy hieman kauemmaksi Suomesta. Toisaalta se heijastelee myös sitä, että UPM:n viimeaikaiset investoinnit ovat suuntautuneet Suomen rajojen ulkopuolelle, ja seuraavienkin odotetaan osuvan muualle kuin Suomeen.

Muutosten jälkeenkin 1960-luvulla syntyneillä on edelleen enemmistö, mutta ensimmäisen kerran johtoryhmään nousee 1980-luvun lapsi. Raflatacin Tim Kirchen on syntynyt vuonna 1980.

Naisten osuus ei muutu. Johtajistossa on vain kaksi naista, eikä heistä kumpikaan vastaa liiketoiminnasta. Satu Tahvanainen hoitaa yhtiön suhteita sidosryhmiin ja johtoryhmään vuodesta 2004 kuulunut Riitta Savonlahti vastaa henkilöstöasioista. Savonlahti on nykyisen johtajiston pitkäaikaisin jäsen.

Jos on naisia vähän, niin insinöörimiehiä on sitäkin enemmän. Johtoryhmästä seitsemällä miehellä on diplomi-insinöörin tai insinöörin koulutus.

Mitä uudelta johtajistolta on odotettavissa, muuttuuko esimerkiksi tapa kertoa yhtiön asioista? Jussi Pesosen aikakauteen kuului maanläheinen tyyli, jossa spekulaatiot jätettiin vähemmälle. Mahdollisia eroja voi arvioida tiistaina 23. heinäkuuta, kun UPM julkistaa toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksensa.

Mullistavia uusia linjauksia tai tapojen muutoksia ei välttämättä tule, koska neljästä uudesta johtoryhmän jäsenestä Kirchen ja Temmes siirtyivät yhtiön sisältä, ja Tahvanainenkin voidaan paluumuuttajana laskea umppilaiseksi. Ainoa aidosti uusi tulija on tuleva painopaperipomo Eberhardt.

Toisaalta voidaan ajatella niinkin, että omilla kasvateilla varmistetaan uusien tulijoiden nopea sisäänajo johtoryhmään. Lisäksi tuoreella toimitusjohtajalla Massimo Reynaudolla on tukenaan useampia asiansa jo tuntevia ihmisiä. Hänellä itsellään ei vielä voi olla samanlaista näppituntumaa kokonaisuudesta kuin edeltäjällään Jussi Pesosella.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja.