Puunkorjuu ja -kuljetus keskittyvät yhä harvempiin käsiin ‒ yhden koneen yrittäjät tiukoilla

Metsä Group vähentää puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien määrän 250:stä sataan. Jatkossa näiltä sadalta yrittäjältä edellytetään vähintään 300 000 puukuution vuosivolyymiä.

Metsäalan koneyrittäjien ja kuljettajien keskuudessa tunnelma on kireä. Vanhoja sopimuksia on irtisanottu, mutta uusia sopimuksia ei ole tiedettävästi solmittu Metsä Groupin kanssa.

Työt eivät ole päättyneet keneltäkään vielä, sillä sopimusten irtisanomisaika on puoli vuotta.

Varmaa on se, että osa yrittäjistä tulee putoamaan pelistä pois.

”Moni pelkää, että työt loppuu kokonaan. Tilanne on tosiaan vielä epävarma ja yrittäjät odottavat nyt jännittyneenä, miten asiat etenevät”, toteaa Koneyrittäjät ry:n metsäalan toimialapäällikkö Juha Saarivuori.

Puunhankinnan aliurakoitsijoiden keskittäminen ei ole uusi asia. UPM ja Stora Enso ovat tehneet samaa aiemmin.

Näiden yritysten tapauksessa urakoitsijat perustivat yhteenliittymiä. Suuret sopimukset tehdään yhden toimijan kanssa, mutta iso määrä pienempiä alihankkijoita toimii saman sopimuksen alla.

Kyseisessä järjestelyssä koneet ja tekijät pysyvät samana, vaikka sopimusosapuolet vaihtuvat.

Metsä Groupin tapauksessa vastaava järjestely ei voi onnistua. Yhtiöstä vaaditaan, että vähintään 50 prosenttia työstä tehdään sopimuskumppanin omilla koneilla. Aikaisemmin on vaadittu 75 prosentin osuutta.

Vaatimus johtaa siihen, että sopimuskumppaneiksi tulevien yritysten on oltava konekannaltaan entistä suurempia.

Osa pienistä 1–2 koneen yrittäjistä jää tekemään töitä alihankkijana varsinaisille sopimuskumppaneille. Osa tulee jäämään kuitenkin kokonaan ulos Metsä Groupin alihankintaketjusta.

Jos näille yrittäjille ei löydy työtä muualta, voi edessä olla lapun laittaminen luukulle. MT:n tiedossa on ainakin yksi kuljetusyrittäjä, joka on päättänyt lopettaa.

Metsä Group vaatii tulevaisuudessa sekä korjuu- että kuljetusyrittäjiltä 300 000 kuution suoritetta joka vuosi. Kuva: Risto Jussila

”Lähtökohtaisesti yrittäjät haluavat kasvattaa liiketoimintaansa ja monihan näkee tässä tilaisuuden siihen. Realiteetit voivat tulla vaan vastaan, että rahoituksen saaminen uusiin konehankintoihin voi olla todella hankalaa”, Saarivuori toteaa.

Puunkuljetusyrityksiä edustavan SKAL Metsä ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi ihmettelee Metsä Groupin 50 prosentin oman kaluston vaatimusta.

”Meillä on kuitenkin ympäri Suomen hyvin toimivia yhteenliittymiä, ja ne ovat käyneet muille metsäyhtiöille. En ymmärrä, miksi tällainen ei Metsä Groupille käy.”

Sekä Palojärvi että Saarivuori suhtautuvat epäillen siihen, saadaanko puut tehtaille vain sadan yrittäjän voimin 50 prosentin oman kaluston vaatimuksella.

Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen kertoo, että yritys ei halua urakoitsijoiden yhteenliittymiä aikaisempien huonojen kokemusten vuoksi.

”2000-luvun alussa yhteenliittymiä kokeiltiin alueyrittäjyyden nimissä, mutta niitä jouduttiin purkamaan, koska ne eivät toimineet toivotulla tavalla. Tämä on oikeastaan se syy, miksi meillä on vaatimus oman kaluston määrästä”, Jumppanen kertoo.

”Laajoissa yhteenliittymissä vastuu palvelusta voi helposti jäädä epäselväksi. Emme halua keinotekoisia järjestelyjä, vaan selkeän pääurakoitsijan ja vastuuyrityksen”, hän jatkaa

Jumppanen sanoo, että puunhankinnan yrityksille tullaan tarjoamaan enemmän koulutuspalveluita. Kuva: Carolina Husu

Yrittäjäuudistuksella haetaan kustannussäästöjä. Isot sopimukset isojen pääurakoitsijoiden kanssa vähentävät työnjohdon tarvetta ja suunnitteluyksiköiden määrää. Uudistus liittyy näin myös vuoden alussa tehtyyn organisaatiomuutokseen.

”Johtaminen siirtyy meillä enemmän ylätasolle, ja yrittäjien vastuu kasvaa. Toisaalta heidän oman työn suunnittelumahdollisuudet paranevat samalla.”

Jumppasen mukaan mukaan uudistuksella tavoitellaan kustannussäästöjen lisäksi parempaa työturvallisuutta hankinnassa sekä parempaa palvelua yhtiön omistajajäsenille.

”Me tarjoamme taas yrittäjille paremman näkyvyyden työllisyyteen ja tilauskantaan, mikä parantaa ennakointia. Konekaluston käyntiaste tulee parantumaan pitkällä aikavälillä. Erityisesti isommat yritykset ovat suhtautuneet muutokseen myönteisesti.”

Jumppanen ei kerro sopimuksista tarkempia yksityiskohtia kilpailusyistä. Hän toteaa suunnitelmien olevan pitkällä ja hankkeen olevan aikataulussa.

Uudistuksen on tarkoitus valmistua viimeistään kesään 2027 mennessä, mutta se voi valmistua jo aiemmin.