• Kotiäiti Piia Piilonen opiskeli yhdeksässä kuukaudessa metsuriksi – uusi koulutusohjelma Keski-Suomessa auttaa paikkaamaan työvoimavajetta

    Entisen lähihoitajan Piia Piilosen matka metsuriksi alkoi somekanavan selaamisesta. Piilonen nauttii vapaasta ja luonnonläheisestä metsätyöstä.
    Tilaajalle
    Pikaväylän aikana Piilonen kiinnostui metsäalasta niin paljon, että jatkoi opintojaan. Tänä vuonna hän valmistuu metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi.
    Pikaväylän aikana Piilonen kiinnostui metsäalasta niin paljon, että jatkoi opintojaan. Tänä vuonna hän valmistuu metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi. Kuva: Hanne Manelius
    Metsä|Koulutus
    16.9.202409:00
    Maria Latokartano

    Ilmoitus Facebookin syötteessä loppuvuodesta 2022 kiinnitti saarijärveläisen Piia Piilosen huomion. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke tarjosivat metsurin töihin pikaväylän, joka sopisi esimerkiksi alanvaihtajille.

    Yhdeksän kuukautta kestävän, monimuoto-opiskeluna tapahtuvan koulutuksen aikana suoritettaisiin kaksi tutkinto-osaa metsätalouden perustutkinnosta sekä luonnonhoitokortti. Koulutuksen jälkeen tarjolla olisi työpaikka.

    ”Olin ollut kotona lasten kanssa, mutta kotihoidontuki oli päättymässä keväällä ja mietin, mitä tekisin sen jälkeen”, Piilonen kertoo.

    Aiemmin Piilonen on työskennellyt hevosenhoitajana ja lähihoitajana. Hoitoalalta olisi todennäköisesti löytynyt töitä kotipaikkakunnalta. ”Mutta halusin kokeilla jotain uutta.”

    Piilonen täytti hakemuksen jo samana iltana. Kohta seurasi kutsu haastatteluun, ja jo haastattelun aikana hän sai kuulla pääsevänsä koulutukseen.

    Metsä vei mennessään

    Koulutus alkoi tammikuussa 2023 teoriaopinnoilla. Piilonen ja parikymmentä muuta opiskelijaa perehtyivät metsätyyppeihin, sertifiointivaatimuksiin sekä metsä- ja luonnonsuojelulakiin. Myös puuston mittausta harjoiteltiin.

    ”Metsäala tuntui mielenkiintoiselta heti ensimmäisistä teoriapäivistä lähtien. Siitä lähti nälkä kasvamaan. Ryhmämme oli hirmuisen hyvä ja kannustava. Suurin osa meistä opiskelijoista oli Keski-Suomesta, mutta iät ja taustat vaihtelivat paljon”, Piia Piilonen kertoo.

    Keväällä luokkahuoneesta siirryttiin maastoon harjoittelemaan käytännön töitä eli moottorisahan, raivaussahan ja istutusputken käyttöä. Koulutukseen kuuluvan oppisopimusharjoittelun Piilonen suoritti Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomessa.

    Kun pikaväylä syyskuussa 2023 päättyi, Piilonen päätti jatkaa opintojaan. Hän opiskelee Pokessa metsäalan perustutkintoa ja valmistuu tämän vuoden lopussa metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi.

    ”Metsurin töitä ei ole tarjolla koko vuodeksi, joten olen nyt opetellut ajamaan ajokonetta. Harjoittelin ensin simulaattorilla, ja sen jälkeen olen koulun pihassa nostellut puita kyytiin ja pois.”

    Piilonen antaa ammattiopistolle kiitosta siitä, miten hyvin oppilaitos on kyennyt vastaamaan hänen toiveisiinsa.

    ”Olen ajanut autoa ja traktoria, mutta muuta koneiden tuntemusta minulla ei ollut. Ajokoneen kuljettajan pitää kyetä tekemään esimerkiksi letkujen vaihdot itsenäisesti, joten kysyin, voisinko päästä hallille harjoittelemaan koneiden huoltoa. Tämä järjestyi.”

    Piia Piilosen työpäivät täyttyvät istutuksista ja raivauksista. Tänään vakassa on rauduskoivun taimia.
    Piia Piilosen työpäivät täyttyvät istutuksista ja raivauksista. Tänään vakassa on rauduskoivun taimia.  Kuva: Hanne Manelius

    Työmaat lähellä kotia

    Pikaväylän jälkeen Piilonen on työskennellyt metsurina Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomella. Viime vuonna hän teki vuoden viimeiset leimikon ennakkoraivaukset joulunalusviikolla. Myös tänä vuonna hänen on tarkoitus jatkaa raivauksia niin pitkälle kuin kelejä riittää.

    Parasta työssä on vapaus. Piilonen saa tietää tulevat työmaansa yleensä pari viikkoa etukäteen. Sen jälkeen hän saa itse päättää, missä tahdissa tekee ne.

    ”Tämän vuoden toukokuu oli helteinen, joten istutin taimia yöllä. Olin päivän kotona lasten kanssa, ja kun mies tuli illalla töistä, teimme läpsystä vaihdon.”

    Piilosen työmaat sijaitsevat kotikylällä Lannevedellä, mikä on ollut hänelle iloinen yllätys. Lähimmälle työmaalle oli kotoa matkaa 300 metriä.

    ”Jos työmaa on lähellä, käyn yleensä syömässä kotona ja hoidan samalla kotiaskareita. Tunnin tauon jälkeen jaksaa taas tosi hyvin tehdä töitä.”

    Jos urakka on kauempana, Piilonen ottaa eväät ja syö ne autossa tai kannonnokassa. Esimerkiksi tänään hänellä on termospullossa kanakeittoa.

    ”Sain vinkin termoksen käyttöön koulusta. Aiemmin olin ottanut evääksi lähinnä leipää ja banaania.”

    Tuntuu jaloissa ja hartioissa

    Metsurin työ on fyysisesti rankkaa, joten Piilonen pyrkii pitämään työpäivänsä maltillisen mittaisina. Hän arvioi työskentelevänsä päivässä keskimäärin 6–7 tuntia.

    ”Työ käy jalkojen päälle, sillä päivän mittaan kertyy kilometrejä. Ja vaikka yritän säätää valjaat kohdalleen, ensimmäisinä raivauspäivinä hartiat kipeytyvät.”

    Tasapainottava treeni kuntosalilla olisi hyväksi, mutta siihen on käytännössä vaikea löytää aikaa, ”kun on lapset ja hevoset”.

    Metsurilla ei ole kiinteää työaikaa, joten halutessaan Piilonen voisi tehdä lyhyempiä päiviä. Se kuitenkin näkyisi tili­pussissa.

    ”Jos tässä työssä haluaa kunnon palkkaa, töitä on paiskittava.”

    Piilonen arvioi päässeensä lähihoitajan työssä parempiin ansioihin, mutta silloin hän ei vielä ollut perheellinen ja pystyi tekemään paljon yö- ja viikonloppuvuoroja.

    ”Metsurina tienaan joka tapauksessa enemmän kuin hevostenhoitajana.”

    Istutuksilla Piiloselle maksetaan istutettujen taimien määrän perusteella. Raivauksilla on hehtaaritaksa, joka riippuu työmaan vaikeudesta. Tämän lisäksi maksetaan kilometrikorvaukset.

    Raivaussaha, turvavarusteet ja auto Piilosella piti olla käytössä omasta takaa. Turvajalkineet ja sadeasun kustansi työnantaja. Istutuksilla tarvittavat pottiputki ja taimivakka ovat metsänhoitoyhdistykseltä.

    Metsurin työssä parasta on Piilosen mukaan vapaus. Alkukesän hellejakson aikana hän työskenteli usein yöllä, kun oli viileämpää.
    Metsurin työssä parasta on Piilosen mukaan vapaus. Alkukesän hellejakson aikana hän työskenteli usein yöllä, kun oli viileämpää. Kuva: Hanne Manelius

    Äänikirjoja viihdykkeeksi

    Töitä tehdessään Piilonen kuuntelee äänikirjoja. Tähän mennessä hän on kuunnellut 140 kirjaa. Parhaillaan kuuntelussa on Pauliina Vanhatalon alias Veera Vaahteran Sopivasti sekaisin. Sitä ennen hän kuunteli Juha Vuorisen koko tuotannon.

    ”Varsinkin öisin kuuntelen vain kevyitä ja hauskoja kirjoja. Jos kuuntelisin murha­podcasteja, varmaan alkaisin pelätä”, Piilonen naurahtaa.

    Metsässä liikkuessaan hän on nähnyt useamman sorkkaeläimen, ja joitakin kertoja istutusalalla on tullut vastaan kyy. Karhuja tai susia hän ei ole kohdannut.

    Ikävimmät tapaukset ovat olleet astumiset maa-­ampiaispesään ja naulaan. Ensimmäisestä Piilonen selvisi yhdellä pistolla, jälkimmäisestä piti käydä ottamassa jäykkäkouristusrokotus.

    ”Naulaan astumisen jälkeen olen aina pitänyt maastossa turvakenkiä.”

    Piilonen antaa kiitosta Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolle. Hänen kurssikavereistaan lähes kaikki ovat alan töissä.
    Piilonen antaa kiitosta Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolle. Hänen kurssikavereistaan lähes kaikki ovat alan töissä. Kuva: Hanne Manelius

    Kuukkelin kanssa puunajoon

    Pikaväylän alussa herännyt kiinnostus metsä­alaan ei ole sammunut. Ajokonehommien lisäksi Piilosta kiinnostaisi opetella kiipeilykaato. Se on metsurityön erikoistekniikka, jota käytetään puiden kaatamiseen ahtaissa tai vaikeapääsyisissä paikoissa.

    Ensin hän kuitenkin aikoo opettaa hevosensa puunajoon. Kolmevuotias lämminverinen Cuculus, tuttujen kesken Kuukkeli, on Piilosen mukaan luonteeltaan sopivan mukava ja leppoisa metsätöihin.

    ”Kuukkelista pitäisi tulla ravihevonen, mutta lenkillä se tykkää lähinnä nuuskia voikukkia ja kuunnella lintujen laulua.”

    Yrittäjyyskurssin yhteydessä Piilonen teki hevosmetsurin liiketoimintasuunnitelman. Hänelle selvisi, että vaikka palvelulle periaatteessa on kysyntää, sen hinta karsii ostajia.

    ”Toisaalta onhan Suomessa muutamia yrittäjiä, jotka tekevät hevosmetsurin töitä, ja heillä on kalenterit täynnä.”

    Piilosen opintoryhmästä kaikki paitsi yksi ovat jääneet metsäalalle, ja kolme heistä on Piilosen tavoin jatkanut opintojaan.

    Metsäalalla on erilaisia polkuja, joita pitkin edetä. Piia Piilosen suunnitelmat ovat vielä auki.

    ”Mahdollisuuksia on paljon, joten katselen rauhassa, mikä kiinnostaa eniten.”

    Täsmäkoulutus tuo uusia osaajia

    Täsmäkoulutusta metsureille -koulutus järjestetään ensi vuonna jo kolmatta kertaa. Metsänhoito­yhdistys Keski-Suomen ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poken kehittämä, laajaa kiinnostusta herättänyt koulutusohjelma on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi tuoda uusia osaajia alalle.

    Keski-Suomessa on ollut haasteita löytää metsänhoitotöihin koulutettua työvoimaa, eikä alueen metsäohjelman mukaisia taimikonhoitotavoitteita ole saavutettu vuosiin.

    Täsmäkoulutusta metsureille -koulutus auttaa paikkaamaan työvoimavajetta, sillä opiskelijat pääsevät nopeasti alan töihin metsänhoitoyhdistyksen työmaille. Keski-­Suomen metsäneuvosto myönsi hyvin toimivalle koulutusväylälle vuoden 2024 Pro metsä -palkinnon.

    Ensimmäinen yhdeksän kuukauden mittainen kurssi käynnistyi tammikuussa 2023. Hakuaika seuraavaan, vuoden 2025 alussa alkavaan koulutukseen päättyy tämän vuoden lopussa. Koulutukseen osallistuvalla tulee olla käytössään auto sekä raivaussaha ja turvavarusteet. Opetus­kielenä on suomi.

    Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2024.

    Lisää aiheesta
    • Uudelle metsänomistajalle ei välttämättä siirry tietoa aiemmalta sukupolvelta.

      Koulutus | Uuden metsänomistajan koulutukset muutoksessa – taustalla hallituksen leikkaukset

      Tilaajalle
    • Metsäkoneenkuljettajan työ kiinnostaa usein nuoria, jotka ovat kyllästyneet luokkahuoneessa istumiseen.

      Koulutus | Metsäalan ammattikoulut kiinnostavat nuoria – hyvä työllisyystilanne lisää alan houkutusta

      Tilaajalle
    • Tulevat puutarhurit Juuso Lahti ja Anne Raudanpää keräämässä 18. syyskuuta kurpitsoita Keudan Saaren kartanon pellolla.

      Puutarhatuotanto | Kalvosulkeiset vaihtuivat multaisiin sormiin – tulevat puutarhurit oppivat ammattilaisiksi yrityksen ja erehdyksen kautta

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle