• Iijoen historiaan liittyvä uittokämppä suojeltiin

    Rakennuksen pihapiiri on säilynyt uiton aikaisessa tilassa.
    Kuorikin uittokämppä. Niin sanotun kämppälain perusteella yhtiön työntekijöille piti rakentaa asuinpaikka työmaalle.
    Kuorikin uittokämppä. Niin sanotun kämppälain perusteella yhtiön työntekijöille piti rakentaa asuinpaikka työmaalle. Kuva: Risto Timonen-Nissi
    Metsä|Historia ja perinne
    5.7.202521:00
    Jukka Hämäläinen

    Lapin ely-keskus on suojellut Posiolla Kuorikkilammen rannalla sijaitsevan uittokämpän piha-alueineen. Kämppä on osa Iijoen uiton historiaa.

    Kuorikin uittokämppä kertoo merkittävän tukinsiirtolaitoksen vaatimasta jatkuvan valvonnan järjestämisestä. Suojelu rakennusperintölailla turvaa maakunnallisesti merkittävän uittokämpän rakennuskannan ja uiton aikaisessa tilassa olevan piha-alueen, ely-keskus kertoo tiedotteessa.

    Iijoen uittoyhdistys rakennutti Kuorikin kämpän työnjohdon toimisto- ja majoitustiloiksi vuonna 1960. Rakennuskantaan kuuluvat päärakennus, sauna, liiteri–käymälärakennus ja venevaja.

    Suojelua esitti kohteen haltija Metsähallituksen Kiinteistökehitys. Suojelustatus edellyttää kohteen hoitoa ja käyttöä siten, ettei sen kulttuurihistoriallinen arvo heikenny.

    1960-luvun uittokämpässä on kodikasta edelleen.
    1960-luvun uittokämpässä on kodikasta edelleen. Kuva: Risto Timonen-Nissi
    Lisää aiheesta
    • Suman purkua Kitisellä vuonna 1975, jolloin Pauli Yliaska toimi uiton jokipäällikkönä.

      Kemijoen viimeinen uittopäällikkö tuntee tukkilaistaidot ja koskien salat

    • Juhlan tunnelma voi olla harras myös vaatimattomissa puitteissa. Miehet joulu­aterialla Siemingin vartiossa Sallassa noin vuonna 1928.

      Historia ja perinne | Savottakämppien joulu oli milloin harras, milloin riehakas, usein normaali työpäivä – juhlan tunnelma pyrittiin luomaan vaatimattomista puitteista huolimatta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Iijoki
    rakennusperintö
    Kuorikin uittokämppä
    Posio
    suojelu

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää