Tänään paljastettu suden suotuisan suojelutason viitearvo sai nihkeän vastaanoton sekä MTK:ltä että Luonnonsuojeluliitolta
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty nyt 273 sutta. MTK pitää viitearvoa liian korkeana, kun taas Luonnonsuojeluliitto pitää metsästyksen aloittamista ylipäätään täysin ennenaikaisena ja ylimitoitettuna.
MTK on huolissaan siitä, että kotieläinvahinkojen määrä on pysynyt korkeana. Kuva: Sami KarppinenMTK:n mukaan maa- ja metsätalousministeriön tänään julkaisema Suomen viitearvo 273 poikkeaa merkittävästi Ruotsin vastaavasta, eikä perustu samoihin tieteellisiin perusteisiin. Ruotsissa viitearvo on 170.
”Miten on mahdollista, että Suomen susikannan tulisi olla erittäin paljon Ruotsia suurempi”, kysyy MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
”Ruotsi on pinta-alaltaan selvästi Suomea suurempi ja Venäjän susipopulaatioon yhteydessä oleva Suomen susikanta on genetiikaltaankin selvästi vahvempi”, Marttila sanoo.
Luonnonsuojeluliitto taas kehottaa maa- ja metsätalousministeriötä laittamaan jäitä hattuun ja perumaan aikeet metsästyksen käynnistämisestä. Luonnonsuojeluliiton mukaan on olemassa suuri riski sille, että sudenmetsästys johtaa susikannan romahdukseen.
”Susikanta Suomessa elää kahdessa erillisessä osassa, joiden välillä ei ole toimivaa geneettistä yhteyttä.”
”Kaiken lisäksi susikanta Suomessa elää kahdessa erillisessä osassa, joiden välillä ei ole toimivaa geneettistä yhteyttä. Onhan tämä raakaa pilaa”, kommentoi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää viitearvoa tiedotteessa.
MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen taas katsoo, että viitearvon määrittely kahden populaation malliin perustuvalla Luken viitearvolaskurilla on suuri virhe, joka johtaa ylikorkeaan lopputulokseen. Määrittelyn lähtökohtana tulee hänen mukaansa olla yksiselitteisesti se, että Suomessa on vain yksi susipopulaatio.
“EU:n ohjeistus tukee Ruotsin soveltamaa Franklinin tutkimuksiin perustuvaa mallia, jota tulee soveltaa myös Suomen viitearvoa määritettäessä.”
“EU:n ohjeistus tukee Ruotsin soveltamaa Franklinin tutkimuksiin perustuvaa mallia, jota tulee soveltaa myös Suomen viitearvoa määritettäessä. Tällä menetelmällä Suomen suotuisan suojelutason viitearvo olisi 165 yksilöä”, Leskinen toteaa.
Myös metsästyksen hyödyistä järjestöt ovat vastakkaista mieltä.
MTK korostaa, että suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistäminen kiintiömetsästyksenä on välttämättä tarpeen, sillä ennakkosuojauksen lisäyksestä huolimatta kotieläinvahinkojen määrä on pysynyt korkeana.
”Jos susilaumoja hajotetaan metsästyksellä, tuloksena voi olla kasvava määrä pihoihin tulevia irtosusia. Siksi ongelmayksilöiden poistaminen poikkeusluvilla olisi nyt tehokkaampaa haittojen ennalta ehkäisyä”, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
