Maastopalo voi saada alkunsa esimerkiksi metsäkoneen tai maanmuokkauskoneen telasta, joka kiveen osuessaan iskee kipinän. Kuvituskuva. Kuva: Sami Karppinen
Maastopalo voi syttyä jopa metsäkoneen telasta – näin työmailla varaudutaan
Valtaosa maastopaloista johtuu ihmisten toiminnasta. Palo voi saada alkunsa myös sattuman kautta, kuten metsäkoneen tai maanmuokkauskoneen telan osumasta kiveen.Tilaajalle
Kuiva hakkutähde ja kuntaa voivat syttyä pienestäki kipinästä. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo HaimiPitkään jatkunut kuivuus nostattaa maastopalojen riskiä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asiantuntija Oona Höökin mukaan paloja on syttynyt ajankohtaan nähden paljon.
”Syttymissyissä korostuu erityisesti ihmisten toiminta ja huolimaton tulenkäyttö, mitä on osaltaan edesauttanut erittäin kuiva maasto, Höök kertoo.
Valtaosa maastopaloista johtuu ihmisten toiminnasta, mutta palo voi saada alkunsa myös onnettoman sattuman kautta. Esimerkiksi metsäkoneen tai maanmuokkauskoneen telan osuma kiveen voi iskeä kuivan maaston sytyttävän kipinän.
Metsäyhtiö Tornatorin urakointipäällikkö Niklas Tavastin mukaan yhtiölle urakoivia koneyrittäjiä ohjeistetaan seuraamaan sää- ja maasto-olosuhteita.
”Kuivassa maastossa ja maastopalovaroituksen aikana metsäpalon syttyminen ja leviäminen on merkittävä riski, minkä vuoksi maanmuokkaus on keskeytettävä, jos paloriski arvioidaan ilmeiseksi”, Tavasti kertoo.
Paloriskit tulee arvioida ennen työn aloittamista ja sen aikana.
Myös Metsähallituksen Metsätalous Oy:n hankintapäällikkö Sami Hakalan ja metsänhoitopäällikkö Tanja Oksalan mukaan riski kipinästä syttyvää paloon työmailla tiedostetaan.
Mahdollinen haitta on Hakalan mukaan suuri, mutta puunkorjuutyömailla syttyneitä tulipaloja on ollut Metsähallituksella verrattain vähän. Palot ovat myös jääneet hyvin pienialaisiksi.
Äkeiden tai kaivinkoneiden jäljiltä ei Oksalan mukaan viime vuosina ole syttynyt maastopaloja. Yksittäisiä tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään huolellisella suunnittelulla ja työnaikaisella tarkkailulla.
”Äesyrittäjillä on vakiintuneena tapana maastopalovaroituksen aikana, että kuviota kierretään siten, että koko työalue näkyy, jolloin savun voi havaita helpommin”, hän kertoo.
Tornatorilla urakoinnissa työntekijät on koulutettu maaston ja keliolosuhteiden havainnointiin urakanantajan ohjeiden mukaisesti.
”Maastopalovaroituksen aikana korostuvat erityinen varovaisuus, olosuhteiden jatkuva arviointi, alkusammutusvalmius sekä koneiden ja laitteiden moitteeton kunto”, Tavasti kuvailee.
Kone- tai sahatyössä syntyvän kipinän, kuuman pinnan tai savukkeen sytyttämä tuli on kuivana aikana hänen mukaansa keskeinen huolenaihe.
Riski koneesta itsestään syttyvistä paloista pyritään minimoidaan huoltamalla koneet asianmukaisesti. Työpäivän alussa tehtävillä tarkastuksilla ehkäistään teknisistä vioista syntyviä palolähteitä.
Yhtiön nimeämät palopäivystäjät koordinoivat viranomaiskohdeyhteistyötä ja kohteen jälkivalvontaa metsäpalotilanteissa kesäkauden aikana. Havaittu palonalku voi kuivissa olosuhteissa kehittyä nopeasti metsäpaloksi, minkä vuoksi varhainen hätäilmoitus on olennainen osa vahingontorjuntaa.
”Toimintamalli perustuu ennakointiin, urakoitsijoiden kouluttamiseen sekä nopeaan reagointiin palotilanteissa”, Tavasti kertoo.
”Kuivaan aikaan pyrimme korjaamaan puuta mahdollisimman paljon turvemailla myös operatiivisista syistä, mutta samalla tämä auttaa vähentämään maastopalon riskiä, koska turvemailla ei ole kiviä, joista voi syntyä kipinöitä telan kosketuksista.”
Metsähallituksen puunkorjuuyrittäjille korostetaan Hakalan mukaan yleistä tarkkaavaisuutta työskentelyn aikana ja sen päätyttyä. Näin mahdolliset palonalut huomataan ja saadaan tukahdutettua tai sammutettua nopeasti.
Kuivaan aikaan kivisten kohteiden hakkuuta vältetään mahdollisuuksien mukaan.
”Tällöin pyrimme korjaamaan puuta mahdollisimman paljon turvemailla myös operatiivisista syistä, mutta samalla tämä auttaa vähentämään maastopalon riskiä, koska turvemailla ei ole kiviä, joista voi syntyä kipinöitä telan kosketuksista”, Hakala kertoo.
Ohjeistus ja linjaukset maastopalovaroituksen aikaan työskentelyyn käydään Oksalan mukaan urakoitsijoiden kanssa läpi vuosineuvotteluissa.
Paloriskin arviointi on osa normaalia työn suunnittelua, ja työt toteutetaan aina pelastuslain sekä viranomaisohjeiden mukaisesti.
Maastopalovaroituksen aikana työskentelyä Metsähallituksen äestyskohteilla ohjataan varoitustasojen mukaan.
”Keltaisella tasolla työt ovat sallittuja varovaisuutta korostaen, oranssilla vältetään riskialttiimpia kohteita, kuten kivisiä ja hakkuutähteisiä kohteita, ja punaisella tasolla esimerkiksi äestys keskeytetään”, hän kertoo.
Käytössä on Oksalan mukaan myös käytännön varotoimia.
”Esimerkiksi äes- ja kaivinkonetöissä on koneissa oltava mukana alkusammutusvälineet, maastopalovaroituksen aikana on tupakointi kielletty maastossa ja riskialttiita töitä vältetään kuivimpina jaksoina.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
