Tehdasalue laajenisi myös maalle päin. Alta purettaisiin tyhjät koulu ja kaksi kerrostaloa. Kuva: Saara Lavi
Metsä Wood haluaa laajentaa Punkaharjun tehdasaluetta järvelle – louhetta kipattaisiin veteen yli satatuhatta kuormaa
Poikkeuksellinen hanke kuohuttaa norppavesillä ja kansallismaisemassa.Tilaajalle
Metsä Wood haluaa laajentaa tehdaskenttää vesialueelle. Laajimmillaan täyttö olisi jopa puoli kilometriä etualalta kuvaan oikeaan reunaan päin. Kuva: Saara LaviMetsä Wood hakee Punkaharjulla kaavamuutosta, joka mahdollistaisi rannalla sijaitsevan tehdasalueen mittavan laajentamisen järveä täyttämällä.
Vesialuetta uusille halleille pihoineen vallattaisiin Pihlajavedestä joko 19 tai 24 hehtaaria. Se vastaa noin 27:ää tai 34 jalkapallokentällistä.
Mittakaavaltaan raju olisi myös paikalle ajettavan täyttölouheen määrä, joksi arvioidaan 24 hehtaarin täytössä vähintään 2 200 000 kuutiota. Jos kuorma-auton lavalla kulkee 16 kuutiota, ajokuormia tarvittaisiin 137 500.
Jos joka päivä paikalle ajettaisiin sata kuormaa, paikkaa täytettäisiin lähes neljä vuotta. Kohteessa on syvyyttä jopa 15 metriä.
Suunnitelmaa voi verrata vaikka Hailuodon sillan rakentamiseen, jossa seitsemän kilometrin tiepenkereen rakentamiseen laskettiin tarvittavan 1,3 miljoonaa kuutiota louhetta.
Laajentamissuunnitelmat eivät herätä paikkakunnalla pelkästään positiivista pöhinää. Paikallisia huolestuttavat vaikutukset Puruvettä ja Pihlajavettä yhdistävän kapean salmen virtauksiin, veden samentumiseen, saimaannorpan elinoloihin sekä lähirantojen asukkaiden ja mökkiläisten maisemiin.
Vesistötäytön reuna hipoisi luonnonsuojelualuetta, ja laajennus avautuisi harjumaisemaan, yhteen Suomen ikonisimmista kansallismaisemista.
Toisessa vaakakupissa painaa se, että Metsä Wood on Savonlinnan suurin teollinen työnantaja, joka työllistää suoraan noin viisisataa ihmistä.
Tehdas ei voi kyseisellä alueella laajentua juurikaan muualle kuin järven suuntaan. Kaavamuutokseen kuuluisi, että tehtaan laajentumisaikeiden tieltä purettaisiin myös kaksi tyhjentynyttä kerrostaloa ja koulu.
Savonlinnan – johon Punkaharju kuuluu – rakennus- ja ympäristölautakunta pyysi kesäkuussa Metsä Woodilta vaihtoehtoja vesialueen täytölle.
Lautakunnan mielestä Metsä Woodille ei tulisi ainakaan sallia täytön ulottumista luonnonsuojelualueen reunaan. Täytön todettiin edellyttävän tehtaan ympäristöluvan uudelleen käsittelyä ja todennäköisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämistä.
Lautakunnan mukaan erittäin massiivinen täyttötyö samentaisi vettä. Pysyviä vaikutuksia sillä arvioidaan tulevan vedenlaatuun ainakin Kauvonlahdella, jonka suun täyttöalue lähes puoliksi sulkisi.
Kaavaa valmistelevassa selvityksessä todetaan, että tehdasalueen hulevesien haitta-aineet, kuten metallit, torjunta-aineet ja PAH-yhdisteet voivat vaikuttaa negatiivisesti vesieliöstöön ja esimerkiksi saimaannorppaan.
Täyttö voi myös aiheuttaa louhinnassa syntyvän muoviroskan kertymistä vesistöön. Muovi pilkkoutuu ajan mittaan mikromuoviksi, joka voi kertyä vesieliöihin ja lopulta norppiin.
”Suurina määrinä mikromuovi voi johtaa eliön kuolemaan”, selvityksessä todetaan.
”Norpan reitti Pihlajavedeltä Puruvedelle kulkee aivan tehdasalueen vierestä.”
Metsä Woodin Punkaharjun tehtaan johtaja Petri Mikkola toteaa, ettei tehtaan konkreettisia laajentamissuunnitelmia ole, vaan että nyt vain varaudutaan mahdolliseen tulevaisuuden lisärakentamiseen.
MT tiedusteli Mikkolalta muun muassa vaihtoehtoisista laajentumispaikoista, vesitäytön massiivisuudesta ja täytön kestosta. Hän kieltäytyi sähköpostitse vastaamasta niihin, koska ”täysin yksiselitteisiä vastauksia ei voi tässä vaiheessa antaa”.
Mikkola totesi, että kaavalla halutaan varmistaa toiminnan kehittämisen mahdollisuus. Yhtiö tunnistaa, että asemakaavan hyväksymisen jälkeen tarvitaan useita viranomaismenettelyjä, jotta investoinnit olisivat mahdollisia.
”Kun asemakaava on saanut lainvoiman, Metsä Wood arvioi lopullisen asemakaavan tarjoamat mahdollisuudet tehdasalueen kehittämiseksi. Mahdollisen laajennustyön aikataulu ja muut yksityiskohdat tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.”
Kaavaluonnoksesta jätettiin 17 huomautusta kaupungille. Yhdessä niistä alulle panijana on ollut eläkkeellä oleva metsäntutkija Teijo Nikkanen. Hänen mukaansa tehdasalueen laajennushanke herättää voimakasta vastustusta.
”Maiseman pelätään muuttuvan ja vesien tilan huonontuvan, kun täyttö melkein sulkisi Kauvonlahden. Paikalle tuotava louhe saisi pohjan pehmeät massat liikkeelle. Vesi samentuisi pitkäksi aikaa.”
Miten on mahdollista, että tällaista tehtäisiin Natura-alueiden risteyskohtaan, Nikkanen ihmettelee. Kohta on myös norpan leviämisaluetta.
”Olen usein talvisin nähnyt norppia siinä. Norpan reitti Pihlajavedeltä Puruvedelle kulkee aivan tehdasalueen vierestä.”
Tehtaan vastapäinen niemennokka on jopa nimetty karttoihin Norpanniemeksi.
Metsä Woodin tehdasalueella toimivat vuonna 1964 perustettu vaneritehdas ja 2001 käynnistetty kertopuutehdas.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
