• Tiedätkö, miten havupuut viestivät keskenään vaaran uhatessa?

    Puut pystyvät varoittamaan toisiaan esimerkiksi kaarnakuoriaisten hyökkäyksistä.
    Havupuun taimet pystyvät varoittamaan toisiaan esimerkiksi kaarnakuoriaisten hyökätessä.
    Havupuun taimet pystyvät varoittamaan toisiaan esimerkiksi kaarnakuoriaisten hyökätessä. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Metsiensuojelu
    13.9.202223:00
    Jarmo Palokallio

    Havupuiden välinen viestintä on monimutkaista ja se toimii esimerkiksi kaarnakuoriaisten hyökätessä puiden kimppuun. Myös ilmansaasteet vaikuttavat siihen, toteaa väitöskirjatutkija Hao Yu Itä-Suomen yliopistosta.

    Entuudestaan tiedetään, että vaurioituneet kasvit vapauttavat tuoksuvia kemiallisia yhdisteitä ilmakehään. Nämä yhdisteet ovat tärkeä väline kasvien välisessä viestinnässä.

    Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus vahvistaa myös havupuiden toimivan niin.

    Havupuut ovat alttiita kaarnakuoriaisten, kuten tukkimiehentäin, aiheuttamille hyökkäyksille. Kaarnakuoriaisten alkaessa tuhota puuta havupuut vapauttavat huomattavia määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka toimivat tärkeinä viesteinnä viereisille taimille.

    Tutkimus osoitti, että kaarnakuoriaisten vahingoittamat männyn taimet vapauttivat ilmakehään suuria määriä kyseisiä yhdisteitä.

    Näitä kemiallisia signaaleja vastaanottaneet vahingoittumattomat kasvit alkoivat myös vapauttaa haihtuvia yhdisteitä, minkä lisäksi ne valmistautuivat vapauttamaan entistä suurempia määriä yhdisteitä, mikäli kaarnakuoriaiset kävisivät niidenkin kimppuun.

    Taimet ottivat kemiallisista varoituksista muutenkin vaarin. Niiden pihkatiehyissä havaittiin muutoksia, eivätkä kaarnakuoriaiset pystyneet aiheuttamaan niihin yhtä paljon vahinkoa kuin kasveihin, jotka eivät olleet saaneet kemiallista viestiä uhkaavasta vaarasta.

    Tärkeä havainto on, että kemiallisia viestejä vastaanottaneiden kasvien ilmarakojohtavuus ja yhteyttäminen lisääntyivät.

    ”Tämä on uusi havainto ja sillä on laajoja vaikutuksia jatkotutkimukseen, jossa selvitetään mekanismeja, joilla kasvit saavat tietoa naapureistaan”, kertoo professori James Blande, joka johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa havupuiden viestintään keskittyvää hanketta Itä-Suomen yliopistossa.

    Ryhmä tutki myös kemiallisia signaaleja vastaanottaneiden kasvien vasteita kohonneeseen otsonipitoisuuteen, mikä kuvastaa tilannetta saastuneemmilla alueilla. Kasvien vasteissa havaittiin muutoksia, mutta ne eivät vaikuttaneet niiden kykyyn puolustautua.

    Lisää aiheesta
    • Douglaskuuset eivät saavuta Suomessa yhtä suuria mittoja kuin kotiseudullaan. Helsingissä Viikin arboretumissa kasvavat puut ovat vielä suunnilleen metsäkuusen kokoisia.

      Ympäristö | Maailman pisimmät puut kasvavat yli 100 metrin korkeuteen – mutta miksi Suomessa ei ole sellaisia?

    • Käsitys sopivasta hirvikannasta herättää keskustelua  myös metsästäjien parissa. Vastakkain ovat metsästyksen nautinto ja tiheän hirvikannan taimikoille tuottamat tuhot.

      Metsänhoito | Hirvituhoihin kyllästynyt metsänomistaja otti protestiksi maansa pois metsästysseuralta

      Tilaajalle
    • Puulla lämmittämisen tehoon vaikuttaa moni asia. Arvostetuin on koivusta tehty polttopuu.

      Puukauppa | Varastollinen puuta voi nyt olla ison rahan arvoinen, jos vaihtoehtona on lämmittää talo suoralla sähköllä – vai onko?

    Artikkelin aiheet
    havupuut
    kasvien vuorovaikutus
    kaarnakuoriaiset
    haihtuvat orgaaniset yhdisteet
    Itä-Suomen yliopisto
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle