• Asiantuntija: Metsiä koskeva päätöksenteko on pysyttävä Suomessa

    On käsittämätöntä, että Suomen hallitus kannattaa luonnon ennallistamisen ohjelman tavoitteita. Tuhotaanko nyt metsäyhtiöiden kehitys- ja toimintaedellytykset Suomessa sekä poljetaan yksityisomistuksen suoja?
    Teemu Kinnari muistuttaa, että Suomessa on jo puolet Euroopan tiukasti suojeltujen metsien pinta-alasta
    Teemu Kinnari muistuttaa, että Suomessa on jo puolet Euroopan tiukasti suojeltujen metsien pinta-alasta Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    21.10.202210:42
    Lukijalta
    Teemu Kinnari

    EU-komissio on tehnyt luontokadon torjumiseksi esityksen, jonka keskeinen osa on luonnon ennallistaminen siten, että Suomen maa-alueiden ennallistamistavoite olisi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, loput alueet 2050 mennessä.

    On käsittämätöntä, että Suomen hallitus kannattaa luonnon ennallistamisen ohjelman tavoitteita. Hintalappu hankkeelle on arviolta noin miljardi euroa vuodessa. Suomen hinta olisi myös EU-maiden keskiarvoon nähden moninkertainen. Ruotsin valtiopäivät ilmoitti jyrkästi, että ei hyväksy tätä esitystä.

    Metsäopintoni 1995 alkaen ovat kattavasti sisältäneet luonnonläheistä metsänhoitoa, sisältäen monimuotoisuuden huomioimisen ja arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisen. Suomen metsäammattilaiset ovat saaneet huippukoulutuksen.

    Talousmetsien luonnonhoito on erinomaisella tasolla, metsälaki ohjaa erityisen tärkeät luontokohteet hakkuiden ulkopuolelle. Metsien sertifiointi ohjaa metsienkäyttöä ja metsän käsittelytavat ovat kehittyneet.

    Suomessa noin 90 prosenttia metsistä on kestävän metsänhoidon PEFC-sertifioituja. Uudet PEFC-standardit edistävät luonnon monimuotoisuuden piirteitä entisestään ja varmistavat metsien hiilensidontaa ja varastointia.

    Suomessa on puolet Euroopan tiukasti suojeltujen metsien pinta-alasta sekä merkittävä määrä vapaaehtoisesti suojeltuja metsäalueita. Hakkuut ovat vuosittain noin 73 miljoonaa kuutiota ja metsämme kasvavat noin 103 miljoonaa kuutiota vuosittain.

    Maailman kehittyneimmät ja uudistuskykyisimmät metsäyhtiöt ovat Suomessa. Puusta tehdään yhä enemmän monia vielä tuntemattomia tuotteita. Puusta saatava ligniini soveltuu sähköauton akun uusiutuvaksi anodimateriaaliksi. Nanosellusta tehdyllä kasvualustalla voidaan kasvattaa syöpäpotilaan omia soluja, jotka voidaan antaa takaisin potilaalle.

    Tuhotaanko nyt metsäyhtiöiden kehitys- ja toimintaedellytykset Suomessa sekä poljetaan yksityisomistuksen suoja?

    Meidän vientituloista noin 20 prosenttia tulee metsästä ja energiastamme noin 30 prosenttia. Metsänomistajia on 600 000 ja noin 60 prosenttia metsämaasta on heidän omistuksessaan sekä puukaupoista saamat tulot olivat viime vuonna 2,33 miljardia euroa.

    Päätöksenteon pitää pysyä Suomessa.

    Teemu Kinnari

    metsäalan asiantuntija

    Hollola

    Lisää aiheesta
    • Kokoomuslainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on EU-parlamentissa äänestänyt toistuvasti EU-komission voimakasta metsäsääntelyä lisäävän linjan puolesta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korostaa, että puolueen virallinen linja on kansallinen metsäpolitiikka ja metsien käytön turvaaminen.

      Metsäpolitiikka | Orpo suomii Marinin hallituksen metsälinjaa sekavaksi mutta kokoomuskin ajaa metsäpolitiikassa kaksilla rattailla

    • Metsäpolitiikka | Pitääkö metsät palauttaa 1950-luvulle? EU:n ennallistamiseen liittyvä vuosiluku hämmentää somessa

    • Ennallistamistoimia olisi Luken ennakkoarvion mukaan tiedossa ensi vaiheessa yli miljoonalle hehtaarille. Potentiaalinen alue voisi olla pitkälti yli kymmenen prosenttia Suomen maa- ja vesialasta. EU-laskuopin mukaan vielä enemmän.

      Metsäpolitiikka | Ennallistettaisiinko kuudesosa Suomesta? – EU-asetuksessa puhutaan järisyttävän suurista pinta-aloista

    Artikkelin aiheet
    metsäpolitiikka
    luonnon ennallistaminen
    metsät
    Suomen hallitus
    EU-komissio
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin