• Pitääkö metsät palauttaa 1950-luvulle? EU:n ennallistamiseen liittyvä vuosiluku hämmentää somessa

    Komission tavoitteena on ennallistaa heikentyneitä luontotyyppejä. Niiden nykytilaa ja pinta-aloja verrattaisiin 70 vuoden takaiseen hetkeen.
    Metsä|Metsäpolitiikka
    20.10.202218:41
    Anni-Sofia Hoppi

    EU-komission ennallistamistavoitteiden peilaaminen historiaan on herättänyt ihmetystä sosiaalisessa mediassa.

    Maa- ja metsätalousyrittäjä ja metsäalan opettaja Jouni Ylätalo pohtii Twitterissä, mitä ennallistaminen voisi tarkoittaa hänen oman tilansa kohdalla. Tilannetta hän havainnollistaa kuvaparilla, jossa aikoinaan huonoiksi todetut pellot on sittemmin metsitetty.

    ”Paluuta menneisyyteen ei tarvita”, Ylätalo kirjoittaa.

    Samoilla linjoilla on MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

    ”Ilmakuvat historiasta ovat todella havainnollisia. Jos jollain pitäisi Suomen muutosta kuvata, niin se on metsittyminen. Peltoa poistunut, mutta ennen kaikkea laiduntavan karjan määrä on vähentynyt", hän kommentoi Twitterissä.

    Komission ennallistamiasetuksen tavoitteena on parantaa heikentyneiden luontotyyppien tilaa. Luontotyyppien laatua ja määrää verrattaisiin 70 vuoden taakaiseen tilanteeseen eli 1950-luvun alkuun.

    Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemen mukaan ennallistamisen tavoitetta ei kuitenkaan oteta sellaisenaan 1950-luvulta.

    ”50-luku ei ole suora tavoite vaan sieltä haetaan "apua" riittävään pinta-alaan eli niin sanottuun viitealan arviointiin", Niemi kirjoittaa Twitterissä.

    Suotuisa viiteala tarkoittaisi ennallistamisessa sellaista pinta-alaa, joka takaisi kunkin luontotyypin ja sen lajien pitkän aikavälin elinkelpoisuuden.

    Lisää aiheesta
    • Ennallistamistoimia olisi Luken ennakkoarvion mukaan tiedossa ensi vaiheessa yli miljoonalle hehtaarille. Potentiaalinen alue voisi olla pitkälti yli kymmenen prosenttia Suomen maa- ja vesialasta. EU-laskuopin mukaan vielä enemmän.

      Metsäpolitiikka | Ennallistettaisiinko kuudesosa Suomesta? – EU-asetuksessa puhutaan järisyttävän suurista pinta-aloista

    • Luken tekemän esiselvityksen perusteella ennallistamisen piiriin kuuluisi Suomessa kaikkiaan 4,5 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita.

      Metsäpolitiikka | Luke: EU:n ennallistamisasetus on tarpeellinen, mutta sen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa

    Artikkelin aiheet
    EU-ennallistamisasetus
    luontotyyppi
    metsät
    ympäristöpolitiikka
    Suomi
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin