Metsäomaisuuden valuminen ulkomaiseen omistukseen uhkaa viedä alueilta verotuloja – metsäverotus kaipaa kipeästi uudistamista

United Bankers myi 33 000 hehtaaria metsiään Saksaan. MT käsitteli aihetta pääkirjoituksessaan 8.3. ansiokkaasti koko Suomen näkökulmasta. Metsärahastojen omistama ala on kasvanut kymmenessä vuodessa jo 600 000 hehtaariin. Lähes puolet metsärahastojen omistamista metsistä on jo ulkomaisten toimijoiden hallussa ja metsätulot jäävät joissain tapauksissa Suomessa jopa kokonaan verottamatta.

Muutokset metsänomistuksessa ovat riski myös metsien käytön paikallisen hyväksyttävyyden kannalta. Mitä tapahtuu, kun paikallinen väestö ja taloudellisesti kriisiytyvien metsävaltaisten kuntien päättäjät kokevat saavansa metsätaloudesta vain hakkuiden jäljet?

Yksityismetsät olivat vielä muutama vuosikymmen sitten metsien sijaintikuntien paikallisen väestön omistuksessa. Metsistä kertyvät kantorahatulot jäivät vahvistamaan aluetaloutta ja metsien pinta-alaverokertymät vahvistivat kuntataloutta. Nyt kantorahatulot valuvat myös metsänomistajarakenteen muutoksen vuoksi metsien sijaintipaikkakunnilta suuriin asutuskeskuksiin ja ulkomaille.

Jos kantorahatuloista iso osa valuu metsien sijaintipaikkakuntien ulkopuolelle, niin käy myös metsäverokertymille. Metsien pinta-alaverotuksesta luopumisen jälkeen on kunnille jaettu metsien pääomaverokertymästä vain osa niin sanottuna metsäeränä, joka on osa monimutkaista valtionosuusjärjestelmää.

Metsäerän laskenta pohjautuu vanhojen maakunnallisten metsäkeskusalueiden bruttokantorahakertymiin ja metsämaan pinta-aloihin. Metsäeränä kunnille on jaettu viime vuosina vain reilu parisataa miljoonaa euroa vuodessa yhteisöveron jako-osuuden yhteydessä. Tämä on alle kymmenen prosenttia metsien kantorahatuloista ja yhä pienenevä osa metsäverokertymästä. Vuonna 2023 kantorahatuloja kertyi lähes kolme miljardia euroa, joista 2,46 miljardia euroa yksityismetsistä.

Ennen kuin paikallinen hyväksyttävyys häviää kansantalouden selkärangalta ja veroeurot valuvat ulkomaille, tarvittaisiin metsäverotuksen uudistamista. Metsäverot pitäisi kerätä sinne, minne hakkuiden jäljetkin jäävät: metsänomistajat, omistusmuodosta riippumatta, maksaisivat uudistuksen jälkeen saman yhteisöverokantaan sidotun metsäveroprosentin mukaisen metsäveron, joka tuloutettaisiin metsän sijaintikuntaan. Tämä olisi oikeudenmukaista ja estäisi myös ulkomaille rekisteröityjen rahastojen metsäveron kiertämistä.

Mikko Tiirola

puheenjohtaja

Metsävaltuuskunta, MTK r.y.