MTK:lta ja SLC:ltä maistiaiset monimuotoisuuden tiekartasta - tutkimustiedolla mallivaihtoehtoja
Konkreettisiset hoitotoimenpiteet, uudet laskentamenetelmät ja avoin suhtautuminen luonnohoidon mahdollisuuksille ovat työvälineitä monimuotoisuuden edistämiseen.
Lahopuun ylläpitäminen ja lisääminen talousmetsissä oli yksi esitetyistä käytännön toimista monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Kuva: Kari SalonenMaataloustuottajien, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien keskusjärjestöjen MTK:n ja SLC:n Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus –webinaarissa tehtiin välikatsaus tekeillä olevaan monimuotoisuuden tiekarttaan.
Tilaisuudessa kuultiin tiekarttatyön ensimmäisiä tuloksia, tarkastelussa hyödynnetyn tiedon tutkimustaustaa sekä näkökulmapuheenvuoroja eri sidosryhmäedustajilta.
Tiekartan tarkoituksena on tarjota tutkittuun tietoon pohjautuvia ja perusteltuja, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia metsätoimijoille ja tätä kautta metsänomistajille.
”Olemme olleet ennakoivasti asialla, kun tarkastellaan tuoretta hallitusohjelmaa. Samankaltaisia linjauksia ja ajatuksia biodiversiteetistä ja monimuotoisuustyöstä löytyy esimerkiksi yhteiskunnan luontopositiivisuuden ja toimialakohtaisten tiekarttojen osalta”, toteaa avauspuheenvuorossaan MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg.
Eri toimenpiteiden vertailun haasteena on niiden hankala mitattavuus. Haasteeseen pyritään vastaamaan biodiversiteettiskenaarioiden avulla.
Tiekarttatyön neljä vaihtoehtoista skenaariota muodostetaan jo olemassa olevien suositusten ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen kautta laadittujen toteutustasojen avulla.
Toteutustasot kuvaavat erilaisia luonnonhoidon toimenpiteitä, niiden tutkittua vaikutusta monimuotoisuuteen sekä tapoja edistää monimuotoisuutta toimenpiteiden voimakuuden tai kattavuuden kautta.
MTK:n Anna-Rosa Asikaisen mukaan tutkimustiedon pohjalta laaditut oletustilanteet eli skenaariot mahdollistavat keskustelun muun muassa eri vaihtoehtojen tuottamista vaikutuksista, hyödyistä ja haasteista, sekä myöhemmin vertailun toteutustapojen kustannuksista.
Erot skenaarioiden välillä ilmenevät toimenpiteiden voimakkuudessa, laajuudessa ja painotuksessa. Esimerkiksi suojellun metsämaan osuudeksi metsäpinta-alasta asetetaan ensimmäisessä skenaariossa 10 %, kun taas kunnianhimoisemmassa toisessa skenaariossa osuus on 30 % metsäpinta-alasta.
Muun muassa ihmisen, organisaation, tuotteen tai palvelun kokonaisvaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, ja asian tai toiminnan luonnolle aiheuttamaa haittaa pyritään skenaariolaskennassa hahmottamaan luontojalanjäljen käsitteen avulla.
Luontojäljen laskentamenetelmä voisi parhaimmillaan yhteismitallistaa tarkastelun maailmanalaajuiseksi.
Mittausmenetelmille on tarvetta. ”Sitä mitä ei voi mitata, ei voi hallita”, toteaa kestävyysratkaisujen teemajohtaja Lasse Miettinen Sitralta omassa kommenttipuheenvuorossaan.
Monimuotoisuuden edistäminen ja luontokadon pysäyttäminen koskettavat yksittäistä metsänomistajaa, tuottajien arvoketjun jokaista osaa ja valtakunnallisia järjestölinjauksia.
Luonnonhoidon tavoitteet ohjaavat uusia suosituksia, jotka mahdollistavat myös yskittäiselee metsänomistajalle työkaluja metsän monimuotoisuuden edistämiseen.
Tiekartan valmis aineisto julkaistaan syksyllä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
