Norpan elämänrytmi määrää puunkorjuun ajankohdan Saimaalla

Kymmeniä tonneja painava arvolasti kulkee Vesitiekuljetus Korhola oy:n uittokalustolla Suur-Saimaalla kohti saarihakkuukohdetta. Koneiden lisäksi mukana on huoltotarvikkeita ja polttoainetta.

Koneet uitetaan saareen Marko Korholan Kustavi-aluksen kyljessä lipuvalla lautalla. Perillä metsäkoneet ajetaan maastoon riittävän syvän lahdelman rampilta, jonka vain paikalliset tuntevat.

Alueella pesivän norpan on annettu hoitaa karvanvaihto ja viime talvena syntynyt kuutti. Myös lähistöllä pesivän kalasääksen poikaset ovat kasvaneet ulos pesästään. Nyt on oikea aika käydä toteuttamassa harvennushakkuita.

Saarimökkiläisenä isojen väylien äärellä havainnoidessa puuta liikkuu vesillä varsin säännöllisesti.

”Saarikorjuiden osuus Stora Enson korjuista on vain puolisen prosenttia”, kertoo Satu Härkönen yhtiön Suomen puunhankinnasta. ”Palvelemme saarikorjuilla metsänomistajia ja teemme saarihakkuita vain isoissa saarissa, joissa se on luonnon monimuotoisuuden ja talouden osalta järkevää.”

Ennen puut välivarastoitiin usein rantaveteen, mutta nyt uusien ohjeiden mukaan ne odottavat noutajaansa välivarastossa maastossa. Korhola kuljettaa noin tuhannen motin puupinon pois saaresta omilla ajokoneilla ja lautoillaan noin 600 motin erissä.

Maanomistajan ja metsäammattilaisten suunnittelemat rantojen suojavyöhykkeet pitävät saaren profiilin ennallaan ja ajoväylä maastoon naamioituu muutamaan mutkaan heti rantapuuston lomassa. Rannan mukulakivikkoon jääneet koneen jäljet tasoittuvat seuraavissa myrskyissä ja vedenpinnan noustessa.