Tiedätkö, kuka kutsutaan hätiin, jos suurpeto tulee pihapiiriin? Vastaus ei ole niin yksinkertainen kuin voisi luulla

”Poliisille erilaiset suurpetokonfliktit alkavat olla lähes päivittäisiä tehtäviä. Tämä vaatii meiltä kyvykkyyttä ja suorituskykyä tehdä tarvittaessa nopeita päätöksiä erityisesti tilanteissa, joissa ihmisen henki ja terveys on vaarantunut”, sanoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen viestipalvelu X:ssä.

Riistakeskus on koonnut sivuilleen ohjeistuksen siitä, miten suurpedon käyttäytyminen vaikuttaa petoyhdyshenkilöiden ja viranomaisten toimintaan.

Riistakeskus ohjeistaa, että jos pihalla havaitsee suurpedon jättämiä jälkiä tai karhu tai susi poistuu heti paikalta ihmisen havaittuaan, tulee ottaa yhteys alueen petoyhdyshenkilöön. Jos petoyhdyshenkilö arvioi suden uhkaa tai mahdollista uhkaa aiheuttavaksi, riistakeskus voi päättää suurpedon karkottamisesta.

Jos kaksi karkotuskertaa ei riitä ja eläin palaa karkotuksen jälkeen takaisin pihapiiriin, riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan suurpedon pyytämiseksi.

Jos suurpeto on pihalla, eikä se säiky ihmistä tai jopa lähestyy ihmistä, tulee yhteys ottaa hätäkeskukseen, numeroon 112. Jos eläin palaa pihalle tai aiheuttaa vaaraa, poliisi voi antaa karkotusmääräyksen. Jos peto palaa kahden karkotusmääräyksen jälkeen, poliisi voi antaa lopetusmääräyksen. Toimenpiteitä voi voitu kohdistaa ainoastaan siihen eläinyksilöön, joka vaaraa on aiheuttanut.

Vakavaa vaaraa aiheuttavassa tilanteessa poliisi voi antaa lopetusmääräyksen myös suoraan. Ilveksen ja ahman lopetusmääräyksen poliisi voi antaa vain, jos eläin on loukkaantunut tai sairas.

Suurpedon voi karkottaa omatoimisesti pihapiiristä tai laitumelta, jos sen tekee eläintä vahingoittamatta. Jos suurpeto aiheuttaa esimerkiksi eläinvahingon, siitä tulee ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle mahdollisimman nopeasti. Viranomainen tekee maastotarkastuksen, jonka perusteella ruokavirasto maksaa korvauksen maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista.

Valtioneuvosto hyväksyi 11. heinäkuuta muutokset suurpetojen poikkeusluvan edellytysten arviointiin, poikkeuslupaa koskeviin määräyksiin ja poikkeusluvan voimassaoloaikaan.

Muutosten tavoitteena on lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen niin sanottujen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen.

Luvan kohdentamisen vaatimuksia joustavoitetaan päätöksen mukaan tilanteissa, missä vahinkoa tai uhkaa aiheuttavan suurpetoyksilön tunnistaminen ei sääolosuhteista, lajin biologisista ominaispiirteistä tai muusta perustellusta syystä johtuen ole mahdollista. Tällöin poikkeuslupa voidaan myöntää kohdentamatta sitä tiettyyn yksilöön, ja poikkeusluvalla tapahtuva pyynti voidaan sallia yksittäistä vahinkokohdetta laajemmalla alueella.