Vesilinnusto muutoksessa: lajeissa on sekä voittajia että häviäjiä

Tuoreissa Helsingin yliopiston pitkäaikaisseurantoihin perustuvissa tutkimuksissa selvitettiin Suomen vesilintukantojen runsauden muutoksia 1940-luvulta 2020-luvulle.

Tiedotteen mukaan vesilintujen lajimäärä ja kantojen koot kasvoivat toisen maailmansodan jälkeen, mutta 1980-luvulta nykypäivään ne ovat olleet laskusuunnassa. Erityisesti rehevillä vesillä lintujen määrä on vähentynyt.

”Rehevien vesien lajit kärsivät veden ravinnetasoissa sekä värissä tapahtuneista muutoksista. Veden tummuessa linnunpoikasten ravinnokseen tarvitsemien selkärangattomien määrä vedessä vähenee”, kertoo tutkija Sari Holopainen Helsingin yliopistosta.

Hyviä uutisiakin on, sillä karujen vesien lajit, kuten koskelot ja kuikka, ovat pärjänneet suhteellisen hyvin ja jopa runsastuneet. Karuissa järvissä vesikemian muutokset eivät vaikuta samaan tapaan haitallisesti kuin rehevissä vesissä. Karuilla järvillä on myös vähemmän vieraspetoja.

Reheviä järviä suosivat ja sukeltamalla ravintonsa hankkivat lajit, kuten sotkat ja silkkiuikku, ovatkin taantuneet voimakkaasti. Lisäksi rehevillä vesillä pesivien vesilintujen riesana ovat vieraspedot, minkki ja supikoira. Riistakameroiden avulla tehdyn tutkimuksen mukaan yleisimmät pesärosvot tutkimuskäyttöön tehdyillä keinopesillä olivat varislinnut ja supikoira.

Rannoilla ja rantavyöhykkeessä pesivillä vesilinnuilla on suurempi riski joutua pesärosvouksen kohteeksi kuin niillä, jotka eivät pesi aivan veden äärellä. Vieraspetojen pyynnillä voidaankin tehokkaasti vaikuttaa vesilintukantojen kehitykseen.

”Esimerkiksi kaukanakin rannasta pesivillä sinisorsilla pesän saalistusriski on pienempi. Tämä voi osaltaan selittää, miksi sen pesimäkannat eivät ole taantuneet samalla tavoin kuin useimpien muiden sorsien”, kertoo vieraileva tutkija Hannu Pöysä Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkijat suosittelevat vesilintukantojen elvyttämiseksi uusien kosteikkojen rakentamista ja vanhojen ennallistamista. Ne tarjoavat vesilinnuille ravintorikkaita ja mahdollisesti myös turvallisempia pesimäympäristöjä.

Tutkijat kannustavat valuma-aluetasoiseen suunnitteluun, jossa vesiensuojelu ja vieraspetojen vähentäminen muodostavat yhden kokonaisuuden.

Tutkimuksissa olivat mukana Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistot, Luonnonvarakeskus, BirdLife Suomi, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö sekä Suomen riistakeskus.