

Metsäyhtiö Stora Enson työpöydällä ovat akkuliiketoiminnan seuraavat askeleet. Yhtiö on kehittänyt ligniinistä valmistettua biopohjaista kovahiilimateriaalia akkuihin.
”Haluan alleviivata, että tästä ei ole vielä päätöksiä, mutta todennäköinen seuraava vaihe on investointi ei-kaupallisen mittakaavan laitokseen eli niin sanottuun demolaitokseen. Sekin on jo merkittävä, suuruusluokaltaan noin sadan miljoonan euron hanke”, toimitusjohtaja Hans Sohlström sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Sohlström ei halua arvioida, minne demolaitos mahdollisesti tehtäisiin. Suomeen tai Ruotsiin?
”Investoimme parhaimpaan paikkaan.”
Sohlström korostaa, että yhtiö ei ole hylännyt akkuraaka-ainetta, vaikka suurelle yleisölle saattoi syntyä sellainen käsitys, kun yhtiö ilmoitti sulkevansa Sunilan sellutehtaan Kotkassa.
Akkumateriaaleja tekevä pilottilaitos toimii suljetun sellutehtaan kyljessä.
Mikä on Suomen ja Kotkan rooli akkuraaka-aineissa?
”Suomen rooli on tärkeä. Sunilan Kotkan tiimillä on keskeinen rooli kehitystyössä. Akkuteknologia kehittyy koko ajan ja vaihtoehtoja tulee lisää. Meidän pitää huolehtia, että tuotteemme soveltuu kaikkiin voittaviin teknologioihin.”
Sohlströmin mukaan akkumateriaalit ovat lupaava hanke, mutta samalla niiden kanssa pitää olla realistinen. Uudet teknologiat ovat vaativat paljon pääomia ja isoja investointeja. Valittavana on muun muassa se, investoiko yhtiö itse vai yhdessä jonkun partnerin kanssa. Yhtiö on kertonut tekevänsä akuissa yhteistyötä muun muassa Northvoltin, Polestarin ja Altriksen kanssa.
Hukkajoen raakkutapaus tuli täysin puskista. Se on ollut koko toimitusjohtajakauteni ainoa suuri yllätys.
Sohlströmillä alkaa olla ensimmäisen vuosi täynnä Stora Enson toimitusjohtajana. Hänen nimityksensä julkaistiin 18. syyskuuta 2023.
Sohlström tiesi mihin oli ryhtymässä, koska hän ehti toimia yhtiön hallituksessa 2,5 vuotta ennen valintaansa toimitusjohtajaksi. Hänellä on 30 vuoden kokemus suomalaisesta metsäteollisuudesta useissa yhtiöissä.
Vuosi toimitusjohtajana on ollut oletetun kaltainen yhtä isoa yllätystä lukuun ottamatta.
”Hukkajoen raakkutapaus tuli täysin puskista. Se on ollut koko toimitusjohtajakauteni ainoa suuri yllätys”, Sohlström sanoo.
Hukkajoki on ollut Sohlströmille suuri pettymys.
”Se on ollut todella suuri yllätys, koska kestävä kehitys ja laadukas tapa toimia ovat meidän selkäytimessä.”
Sohlströmin vuosi on keskittynyt ennen kaikkea yhtiön taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
”Keskitymme edelleen kannattavuuden nostamiseen, velkaantuneisuuden pienentämiseen samoin kuin toiminnan laadun ja tehokkuuden kehittämiseen. Tämä koskee myös puunkorjuuta. Hukkajoki selvästikin opetti laadun merkityksen.”
Kannattavuuden parantamisen näkyvimpiä päätöksiä ovat olleet neljän kustannuksiltaan kalleimman tehtaan lopetukset. Näitä ovat olleet Sunilan sellutehdas Kotkassa, Anjalan yksi painopaperituotantolinja, Hollannin yksi kartonkitehdas ja Puolan yksi kartonkituotantolinja.
Näitä ratkaisuja tehtiin osittain jo ennen Sohlströmin toimitusjohtajapestiä, mutta hän on ollut viemässä niitä loppuun.
Lisäksi yhtiö ilmoitti talvella yli tuhannen henkilön vähennyksistä ilman kapasiteettisulkemisia. Toisen neljänneksen osavuosikatsaus kertoo, että yhtiön henkilöstömäärä on vähentynyt 1 700 ihmisellä.
Sohlström korostaa, että käynnissä on paljon muutakin. Niiden merkitys on jopa suurempi kuin isojen kertaluonteisten ratkaisujen.
”Haemme järjestelmällisesti tehokkuutta osto- ja hankintatoiminnoista. Tehtaita käydään läpi tehdasta tehtaalta toiminnan parantamiseksi. Kaupallisella puolella pyrimme niin ikään parantamaan katteitamme.”
”Olemme kolme neljännestä peräkkäin pystyneet parantamaan liikevoittoa, mutta tietysti ollaan vielä kaukana siitä tasosta, missä haluamme olla.”
Yhtiö on asettanut tavoitteekseen vähintään 13 prosentin oikaistun sijoitetun pääoman tuoton ilman metsädivisioonaa. Toisen neljänneksen lopulla se oli 1,3 prosenttia.

Sohlström muistuttaa, että yhtiö investoi viime ja tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin koko sen historian aikana.
Investoinneista suurin on Oulun uuden kartonkilinjan rakentaminen 1,1 miljardilla eurolla. Se on yhtiö kaikkien aikojen suurin kokonaan oma investointi.
Kilpailijanne Metsä Group rakensi biotuotetehtaansa Kemiin ja teille tulee iso kartonkikone hyvin lähelle. Mistä aiotte saada raaka-aineen?
”Kyllä se tulee Pohjois-Suomen alueelta, nimenomaan Oulun seudulta. Olemme valmistelleet Oulun investointia jo pitkään ja vahvistaneet puunhankintaorganisaatiotamme sillä alueella.”
Yhtiö ei ole suunnitellut puun tuontia Ruotsista Ouluun.
Puun pitää tulla lähialueilta ollakseen kannattavaa.
”Puun pitää tulla lähialueilta ollakseen kannattavaa. Puu matkustaa huonosti, koska siihen tulee nopeasti lisää kuljetuskustannuksia.”
Suomen puumarkkina on tiukka ja puusta maksetut hinnat sen mukaisia. Venäjän tuontipuun loppuminen ja alan investoinnit Suomeen ovat lisänneet kotimaisen puun kysyntää.
Korkean puukustannuksen toimintaympäristössä menestyminen edellyttää Sohlströmin mukaan mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteiden, kuten kuluttajakartongin, tekemistä mahdollisimman tehokkaissa integraateissa.
”Kemiallinen metsäteollisuus ei voi menestyä ilman tehokasta mekaanista metsäteollisuutta.”
Oulun uusi kone tuottaa täydellä kapasiteetilla 750 000 tonnia kuluttajapakkauskartonki. Tuotanto käynnistyy ensi vuonna.
”Se edustaa noin kahden vuoden markkinakasvua. Kyllä se markkinoille muutamassa vuodessa hyvin uppoaa.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
