Kiistelty ennallistamisasetus astuu voimaan – Suomen ääni jäi vähemmistöön
Kansallinen toimeenpano on metsänomistajien kannalta olennainen edunvalvonnan paikka.
Metsähallitus teki ennallistamispolttoa Lopen Luutasuolla kesäkuun alussa. Kuva: Kimmo HaimiKiistelty ennallistamisasetus on nyt virallisesti hyväksytty. 20 jäsenmaata äänesti asetuksen puolesta, mikä toi riittävän määräenemmistön.
Kuusi jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, äänesti asetusta vastaan, kun EU:n jäsenmaiden ministereistä koostuva ympäristöneuvosto kokoontui maanantaina Luxemburgissa päättämään luonnon ennallistamisasetuksen hyväksymisestä.
Suomen lisäksi ennallistamisasetusta vastaan äänestivät Italia, Unkari, Hollanti, Puola ja Ruotsi. Puheenjohtajamaa Belgia äänesti tyhjää. Aiemmin asetusta vastustanut Itävalta kääntyi hyväksymisen kannalle.
Suomesta mukana oli ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.). Mykkänen painotti neuvoston kokouksessa pitämässään puheenvuorossa, että Suomelle tulee suhteettoman suuret kulut, sillä maassamme on erityisen paljon luontotyyppejä, joita asetus koskee.
Näitä ovat muun muassa puustoiset suot, harjumetsät, boreaaliset havumetsät ja lehdot.
”Elinkeinoelämä ja maanomistajat tarvitaan mukaan kansallisiin talkoisiin.” Kai Mykkänen
Nyt kun asetus on hyväksytty, Mykkäsen mukaan on pidettävä huolta, että ennallistamisasetus pannaan täytäntöön kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
Komission alkuperäinen arvio oli, että vuotuisen kustannukset ennallistamisesta Suomelle olisivat 700–900 miljoonaa euroa. Lukuun on laskettu kustannukset, jotka johtuvat niin elinkeinotoiminnan rajoittamisesta kuin aktiivisista ennallistamistoimista.
Äänestyksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa suomalaismedialle Mykkänen totesi, että luontotyöhön on löydyttävä lisää rahaa muiltakin kuin veronmaksajilta.
”Elinkeinoelämä ja maanomistajat tarvitaan mukaan kansallisiin talkoisiin”, ministeri sanoi.
”Siinä on tärkeä edunvalvonnan paikka.” Anna-Rosa Asikainen
Ennallistamisasetuksen taustalla on huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lajikadosta. Tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Asetuksen mukaan EU-alueella olisi tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Ehdotusta on vastustettu Suomessa vedoten siihen, että EU puuttuu kohtuuttomasti Suomen metsäpolitiikkaan.
MTK:n juristin Anna-Rosa Asikaisen mukaan riippuu kansallisesta toimeenpanosta, miten asetus vaikuttaa suomalaiseen metsätalouteen.
”Siinä on tärkeä edunvalvonnan paikka.”
”Paljon vaikuttaa se, kuinka määritellään elinympäristön hyvä tila.” Olli Ojala
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Olli Ojala kertoi tiedotustilaisuudessa, että asetuksen ydin on heikentämiskielto.
”Paljon vaikuttaa se, kuinka määritellään elinympäristön hyvä tila.”
Ojalan mukaan asetuksessa on nyt aiempaa enemmän liikkumavaraa, mihin ennallistamistoimia kohdistetaan.
Hänen mukaansa ”turhaan ojitetut suot” eli suometsät, joissa puusto ei ole lähtenyt kuivatuksen jälkeen kasvamaan toivotun mukaisesti, voidaan ennallistaa melko kivuttomasti ja edullisesti.
”Niitä voidaan myös jättää ennallistumaan eli antaa kasvaa umpeen.”
JUTTUA PÄIVITETTY 17.6. KLO 14.06 Lisätty Kai Mykkäsen ja Olli Ojalan kommentit tiedotustilaisuudessa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
