• WWF: Valtaosa suomalaisista kannattaa luonnon ennallistamista – Suomi äänesti EU:n ennallistamisasetusta vastaan

    WWF:n kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista kannattaa luonnon ennallistamista, vaikka Suomen hallitus äänestikin EU:n ennallistamisasetusta vastaan.
    Soita voi ennallistaa palauttamalla alueelle vettä.
    Soita voi ennallistaa palauttamalla alueelle vettä. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsäpolitiikka
    16.5.202414:38
    Anniina Jokinen

    70 prosenttia suomalaisista kannattaa luonnon ennallistamista, selviää WWF:n, Birdlife Europen, Client Earthin ja European Environmental Bureaun eli Euroopan ympäristötoimiston kyselystä.

    Kysymyksen muotoilu oli seuraava: ”EU:ssa keskustellaan parhaillaan laista, jonka velvoittamana jäsenvaltioiden olisi palautettava osa menettämästämme luonnosta ennalleen. Missä määrin olet samaa tai eri mieltä siitä, että tämä laki olisi hyväksyttävä?”

    Suomi vastusti ennallistamisasetusta jäsenmaiden äänestyksessä. Myös muissa asetusta vastustaneissa maissa luonnon ennallistaminen saa taakseen kansan tuen: Italiassa 85 prosenttia, Unkarissa 83 prosenttia, Puolassa 72 prosenttia ja Ruotsissa sekä Alankomaissa 69 prosenttia kansalaisista kannattaa ennallistamisasetusta.

    ”Nämä tulokset osoittavat, että Suomi ja muut asetusta vastustavat maat eivät huomioi kansalaistensa huolta luonnosta”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

    ”Lukujen pitäisi olla herätys hallituksille, jotka yrittävät torpata äärimmäisen tärkeän ja kansalaisten tukeman asetuksen hyväksymisen. Sen lisäksi, että luonnon ennallistaminen on keskeistä luontokadon pysäyttämiseksi, ennallistaminen tuo merkittäviä ilmasto-, talous- ja terveyshyötyjä.”

    EU:n ennallistamisasetus menetti jäsenmaiden määräenemmistön, kun Unkari päättikin maaliskuussa vastustaa asetusta. Määräenemmistö tarkoittaa, että asetuksen on saatava puolelleen vähintään 65 prosenttia maista, joissa asuu vähintään 55 prosenttia EU:n asukkaista.

    Euroopan parlamentti on jo hyväksynyt asetuksen.

    WWF:n mukaan 11 EU-maan ympäristöministerit ovat julkaisseet kirjeen, jossa pyytävät ennallistamisasetusta vastustavia ministereitä muuttamaan kantansa. Ympäristöneuvosto tapaa seuraavan kerran 17.6., ja ennallistamisasetuksen on tarkoitus olla silloin asialistalla.

    Lisää aiheesta
    • ”Olisi epäjohdonmukaista, jos Suomi nyt muuttaisi kantaansa”, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen.

      Metsäpolitiikka | EU-ministerit vetoavat ennallistamisen puolesta: Hylkääminen heikentäisi EU:n uskottavuutta – Mykkänen puolustaa Suomen kielteistä kantaa

      Tilaajalle
    • Kuvassa ennallistetaan suota. Kaivinkoneella kasataan suon reunaan suojavallia, jotta vedet eivät päätyisi talousmetsään. EU:n ennallistamisasetus rajoittaa toteutuessaan merkittävästi turvemaalle kohdistuvaa maa- ja metsätaloutta.

      Metsäpolitiikka | Joukko EU-maita yrittää Belgian johdolla torpedoida ennallistamisasetuksen − Saksa avainasemassa, mitä tekee Suomi?

      Tilaajalle
    • Ennallistamisasetuksen tavoite on parantaa luonnon tilaa muokkaamalla elinympäristöjä niiden alkuperäiseen tilaan.

      Metsäpolitiikka | Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen – näin suomalaismeppien äänet jakautuivat

    • Ennallistamisasetuksen mukaan jäsenmaiden on huolehdittava metsien osalta, että lintujen, lahopuun, eri-ikäisten metsien ja orgaanisen hiilen määrä kasvaa.

      Metsäpolitiikka | Ennallistamisasetus hyväksyttiin EU:ssa – tätä se tarkoittaa metsänomistajalle

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin