Pahimmillaan tuhansien eurojen menetys hehtaarilta – hyönteistuho tulee useimmiten äkillisenä yllätyksenä metsänomistajalle

Kirjanpainajan aiheuttama tuho tulee usein yllätyksenä metsänomistajalle, ja siitä seuraa taloudellinen vahinko.

”Kirjanpainajatuho ei jakaudu Suomessa tasaisesti, vaan se tulee hyvinkin rankkana joillekin metsänomistajille”, varoittaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja.

Kirjanpainajasta johtuva suora kustannus metsänomistajalle on hakkuussa korjattujen runkojen arvon alentuma.

Kirjanpainajatuhon minimoimisessa nopeus on valttia. Vain aivan tuore kirjanpainajan valtaama puu voidaan vielä käyttää selluna. Jos tukkimittainen kuusi päätyy kuitupuuksi, hinta laskee arviolta kolmannekseen. Vielä enemmän arvo alenee, jos puu päätyy energiapuuksi. Näin konkretisoi Luken tekemä kokonaisvaltainen arviointi vuodelta 2023.

Kirjanpainajatuho osuu yleensä hakkuukypsään kuusikkoon, mutta kohteena voi olla nuorempikin metsä. Silloin on harkittava, kannattaako koko kuvio uudistaa kerralla. Tuolloin metsänomistaja menettää kirjanpainajan pilaamien puiden lisäksi metsän tulevan kasvun.

Tarkkoja lukuja kaikista Suomen kirjanpainajatuhoista saati niiden arvosta ei ole. Vuonna 2023 hyönteistuhohakkuita ilmoitettiin tehtäväksi kirjanpainajan vuoksi reilut 3 500 hehtaaria.

Valtakunnan metsien inventoinnissa otettavien näytteiden perusteella kirjanpainajan aiheuttamien puustotuhojen pinta-alat olisivat nousseet viime vuosien tyypillisestä noin 20 000 hehtaarista 64 000 hehtaariin.

”Kummatkin aineistot ovat aivan erilaisia. Silti molemmat kertovat, että kirjanpainaja on yleistymässä, ja niitä havaitaan aiempaa pohjoisempana”, Ylioja summaa.

Kirjanpainajan tihutöiden merkitys voi olla valtakunnallisesti suuri. Metsätuhojen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa haarukka ulottui 4,6 miljoonasta eurosta 11,9 miljoonaan vuodessa, kun käytettiin neljän prosentin laskentakorkoa.

Vahingon arvo riippuu käytetyn koron lisäksi vahingoittuneen metsän iästä.

Tuhon tarkan laajuuden hehtaarilla tietää vain metsänomistaja. Yksittäisen metsänomistajan kirjanpainajatuhojen arvo voi vaihdella joistakin sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin hehtaarilta.

Kirjanpainajatuhoihin on vaikea varautua muuten kuin tarkkailemalla metsäänsä ja sen ympäristöä.

”Jos minulla olisi kuusikko ja haluaisin kasvattaa sen pitkällä kiertoajalla, haluaisin tietää, että onko se oikeasti riskikuusikko. Kirjanpainajaa on esiintynyt etenkin Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla, mutta laajalti ylipäätään kuivuusherkät maat ovat riskipaikkoja”, Tiina Ylioja toteaa.

”Kävisin kesän aikana useasti katsomassa ja seuraisin, tuleeko ympäriltä tuhohakkuuilmoituksia. Tutkisin vaikka droonilla, näkyykö mitään. Tällaista extraa riskikuusikon kanssa joutuu tekemään. Jos ei ole viiteen vuoteen käynyt kuusikossa ja kirjanpainajatuho on päässyt etenemään, kuolleiden puiden koko tukkiarvo menetetään.”

Metsätuhoista voi saada korvausta, jos metsä on vakuutettu.

”Maksoimme ensimmäistä kertaa yli miljoona euroa korvauksia hyönteisvahingoista vuonna 2022”, Pohjolan omaisuuskorvauspalveluiden johtaja Markus Uimonen kertoi MT:lle toukokuussa 2023. Lomien vuoksi emme saaneet Pohjolalta tuoreita tietoja.

Jos kirjanpainajatuho leviää metsänomistajan laiminlyöntien vuoksi naapurin puolelle, vastuuttomasti toiminut voi joutua korvausvelvolliseksi.

”Mielestäni Suomessa yksityinen maanomistaja ei ole vielä käytännössä joutunut korvaamaan kirjanpainajatuhon leviämistä”, Ylioja muistelee.

”Kun kirjanpainajia on paljon, on vaikea sanoa kenen metsästä ne tulevat. Luonnonsuojelualueilta leviämisestä on muutamia tapauksia, joista korvauksia on maksettu.”

Suomea huomattavasti enemmän kirjanpainajatuhoja on esiintynyt Ruotsissa ja Keski-Euroopassa.

Ruotsissa on arvioitu, että vuosina 2018–2022 kirjanpainaja on tappanut 32 miljoonan kuutiometrin verran kuusia. Skogstyrelsenin laskelmien mukaan kirjanpainajatuhojen arvo kyseiseltä ajalta oli yhteensä 14 miljardia kruunua (1,2 miljardia euroa).