Pasi Lehtimäki jalosti asiakkaan tammitukit laudoiksi tunnin sahauksella. Kuva: Rami Marjamäki
”Yhtä puuta vähempää ei voi sahata” – Pasi Lehtimäki hyödyntää metsiensä raidat ja pihlajat lautoina
Erikoispuiden sahaaminen on yksi tilan sivuelinkeinoista. Tukkivannesahan lisäksi tarvitaan ilmavaa tilaa puiden kuivumista varten.Tilaajalle
Pasi Lehtimäen sahaamat haapalaudat ovat kuivuneet vuoden tapulissa. Tapulin laudat ja lankut on sahattu kymmenestä haapatukista. Kuva: Rami MarjamäkiTukkivannesahuri Pasi Lehtimäki tutkii komeaa haapalautatapuliaan Sastamalan Stormissa. Tapulissa on tuuman vahvuista lautaa ja päällimmäisenä kolmetuumaista lankkua.
Laudat ja lankut on sahattu kymmenestä tukista. Ne odottivat sahausta kolme vuotta. Sahauksen jälkeen laudat ja lankut ovat kuivuneet vuoden. Nyt laudat ovat myynnissä kahden euron metrihinnalla. Yksi asiakas on kiinnostunut ostamaan ne kaikki.
Esimerkillä Lehtimäki vastaa kysymykseen, onko omien erikoispuiden sahaaminen kannattavaa toimintaa.
”Ei se ainakaan ole hätäisen ihmisen touhua”, Lehtimäki naurahtaa ja lisää, että koneen hankintaa ja kannattavuutta ei missään nimessä kannata perustaa velkarahan varaan.
Halvimmat tukkivannesahat maksavat 3000–4000 euroa, mutta hieman järeämmissä tarvitaan jo kaksinkertainen määrä euroja.
Lehtimäki hankki oman Norwoodin tukkivannesahansa vuonna 2015. Hän on rakentanut sen alle apurungon akseleineen, jotta sahaa voi vetää auton perässä.
Sahalla pystyy siivuttamaan tukkeja, joiden halkaisija on 80 senttiä ja pituus 4,9 metriä. Laitteessa on myös apupöytä hyvin lyhyiden runkojen sahaamiseksi.
”Kenttäsirkkeli lupasi tulla ja tulla. Lopulta kävi niin, että komeat tukit sinistyivät, eikä niillä ollut muuta kuin hakkeen arvo.”
Lehtimäen tukkivannesahahankinta sai pontta omasta metsästä hakattujen 55 mäntytukin pilaantumisesta.
”Kenttäsirkkeli lupasi tulla ja tulla. Lopulta kävi niin, että komeat tukit sinistyivät, eikä niillä ollut muuta kuin hakkeen arvo.”
Lehtimäki sahaa sekä omia että asiakkaiden puita. Erikoispuut ovat yksi osa Lehtimäen ja hänen vaimonsa Merjan ylläpitämän Kantolopen tilan toimintaa. Repertuaarin kuuluvat myös höyläys, tukkivannesahan terien teroitus, polttopuut, tomaattien vihannesten, yrttien ja perennojen taimet sekä vadelmat.
Puiden jalostaminen erikoispuiksi ohjaa myös tilan metsänhoitoa. Esimerkiksi raitoja tai pihlajia ei enää heitetä energiapuukasaan tai harvenneta turhina pois.
”Ensin pitää kuitenkin tunnistaa puut. Kaikki lähtee siitä, että tietää mitä metsässä kasvaa.”
Lehtimäen mielisanonta on, että ”yhtä puuta vähempää ei voi sahata”. Kun saha on olemassa, erikoispuita voi tehdä pienenkin erän.
Esimerkkinä hän avaa vannesahan vieressä olevan peräkärryn kuomun. Asiakas oli tuonut sahattavaksi kaksi parimetristä tammirunkoa. Niistä oli tunnin työllä jalostunut näyttäviä lankkuja.
Lisäksi Lehtimäki korostaa varastoinnin merkitystä.
”Pitää olla ilmavaa varastokapasiteettia. Sahatavara kuivuu aikansa ulkona tapulissa, mutta laudat ja lankut pitää saada katon alle seinien sisälle jatkamaan kuivumista.”
Navetan ylisillä Pasi Lehtimäellä kuivuu muun muassa leveää tammea. Kuva: Rami MarjamäkiLähdemme kiertämään Kantolopen tilan pihaa ja rakennuksia. Suulissa noutoa odottavat asiakkaan männystä sahatut venelaudat. Niiden vieressä kuivuvat raitatukista sahatut laudat.
Navetan ylisillä kuivassa on leveää tammea, vaahteraa, pihlajaa ja raitaa. Lehtimäki on tosiaan toiminut sen mukaan, että yhtä puuta vähempää ei voi sahata...
Ahkeran sahaamisen ansiosta Lehtimäki on oppinut tuntemaan sahansa ominaisuudet, terän venymisen ja erilaisista puista johtuvia oikkuja.
”Olin sahaamassa yhtenä keväänä asiakkaan haapoja. Otin pari lautaa ensimmäisestä tukista. Laudat olivat keskeltä kuperia. Hetki piti miettiä. Päätimme palata asiaan kuukauden kuluttua, ja silloin jälki oli ensiluokkaista. Ensimmäisellä yrityksellä puut olivat keskeltä jäässä, ja terä väisteli kovaa kohtaa.”
Moni pitää raitaa vähempiarvoisena puuna, mutta siinä on kauniit sävyt. Kuva: Rami MarjamäkiSuulin vieressä tapulissa kuivuu lehmuksista sahattuja lautoja.
”Ne ovat kasvaneet Vammalan torin reunalla. Ne kaadettiin syksyllä 2022 ja päätyivät tänne. Niille pitäisi kehittää järkevää käyttöä.”
Lehmukset ovat mitä suuremmassa määrin kaupunkipuita. Osa sahureista ei suostu sahaamaan kaupungissa tai kotipihoilla kasvaneita puita, koska pelkäävät rungoissa mahdollisesti olevia nauloja, kiviä, ruuveja tai koukkuja. Jotkin sahurit vaativat takuurahaa, jos tukissa on naula ja se osuu terään.
”Minulla on teroitus- ja haritustyökalut sitä varten, että teriä pystyy kunnostamaan.”
Moni sahuri ei mielellään sahaa kaupungeissa tai pihoilla kasvaneita puita muun muassa naulavaaran takia. Pasi Lehtimäki ei niin tee, koska hänellä on terien teroitus- ja harituslaitteet itsellään. Kuva: Rami MarjamäkiLehtimäki myy erikoispuuta Facebookin eri ryhmissä. Ne ovat hänen mukaansa hyviä kanavia.
Lehtimäki on muutenkin aktiivinen Facebookissa. Hän perusti noin neljä vuotta sitten Facebookin Tukkivannesahurit-ryhmän, jossa on nyt noin 8 300 jäsentä.
Ryhmässä käydään läpi tukkivannesahojen ja niiden apulaitteiden tekniikkaa, jaetaan sahauskokemuksia ja -tuloksia, etsitään sahaajia, tarjotaan puita sahattavaksi ja myydään sahatavaraa. Lehtimäki toimii ryhmän ylläpitäjänä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
