• Pauli Kankaanpää on tehnyt komeita puukkoja jo parikymmentä vuotta omasta visakoivusta – ”Alussa istutin muutamia kymmeniä taimia, kaikista ei tullut visakoivuja”

    Palkittu puukontekijä luottaa visankasvatuksessa nykyisin kloonattuihin taimiin.
    Pauli Kankaanpää esittelee neljän puukon Häjysarjaa. Myös puukkojen laatikko on visakoivua.
    Pauli Kankaanpää esittelee neljän puukon Häjysarjaa. Myös puukkojen laatikko on visakoivua. Kuva: Johannes Tervo
    Metsä|Erä
    16.7.202320:00
    Tomi Olli
    Kauhava

    Kauhavalainen Pauli Kankaanpää on tehnyt käsityönä puukkoja parikymmentä vuotta, tärkeässä roolissa teräaseissa on visakoivu.

    Taival puukkojen parissa alkoi miehen jäätyä reserviin Ilmavoimien lentokonemekaanikon virasta. Visakoivuun Kankaanpää tutustui jo paljon ennen puukkojen tuloa kuvioon.

    ”Istutin ensimmäiset visakoivut reilusti yli kolmekymmentä vuotta sitten. Suurin syy visakoivun valintaan oli puun arvokkuus, eli arvelin saavani siitä hyvän hinnan.”

    ”Alussa istutin muutamia kymmeniä taimia. Mukana oli kuitenkin myös sellaisia siemeniä, joista ei kaikista tullut visakoivua. Puiden kasvaessa täytyi tavalliset koivut poistaa joukosta.”

    Ajan kuluessa istutti Kankaanpää vähitellen lisää visakoivuja, tällä hetkellä hänellä on niitä viitisensataa kappaletta.

    ”Olen käyttänyt nykyisin kloonattuja taimia, eli sitä kautta syntyy takuuvarmasti visakoivua. Onkin hyvä, että olen omavarainen visakoivun suhteen puukkojen tekoa ajatellen.”

    Puukkomestarin pihapuuna on hänen itsensä aikoinaan istuttama visakoivu. Vuosien varrella istutettuja puita on kertynyt viitisensataa.
    Puukkomestarin pihapuuna on hänen itsensä aikoinaan istuttama visakoivu. Vuosien varrella istutettuja puita on kertynyt viitisensataa. Kuva: Johannes Tervo

    Kankaanpäällä on myös muuta metsää reilut parisataa hehtaaria, eniten metsissä kasvaa mäntyjä ja kuusia. Myös metsätyöt ovat tuttuja.

    ”Minulla oli jokunen vuosi sitten metsäkonekin, jolla harventelin metsiäni. Nyt minulla on kaivinkoneessa niin sanottu nipistelijä, jolla teen ensiharvennuksia. Sen avulla menee poikki kätevästi kolmekymmentäsenttinen runko.”

    ”Teen myös raivaussahahommia, siinä tulee samalla mukavasti liikuntaa. Apuna ovat myös kaksi poikaani.”

    Visakoivun hoito vaatii Kankaanpään mukaan omanlaisensa toimenpiteet.

    ”Jos ne jättää oman onnensa nojaan, tulee puusta marjanpensaan tapaisia. Visakoivusta onkin jo puolentoista metrin pituudesta lähtien karsittava vuosittain pois pari alinta oksaa.”

    ”Jos puu on kaksihaarainen, on toinen haara katkaistava pois, muutoin puu halkeaa vanhempana haarasta alaspäin.”

    Muutama vuosi sitten pihamaalla pärisi vielä kenttäsirkkeli, millä Kankaanpää sahasi omasta metsästä tulleita tukkeja.

    ”Sahasin esimerkiksi yhtenä keväänä 3 000 tukkia lankuiksi, ja myin. Enää en kuitenkaan tee tuota hommaa. Nykyään minulla on visakoivua varten tukkivannesaha, joka on todella kätevä työkalu.”

    Visakoivuinen kädensija tekee puukosta uniikin. Visaa voi myös värjätä.
    Visakoivuinen kädensija tekee puukosta uniikin. Visaa voi myös värjätä. Kuva: Johannes Tervo

    Kankaanpää asuu Kauhavan Mäenpään kylässä, samoissa maisemissa on puukkoja tehty yli sadan vuoden ajan.

    ”Useampi sukulaiseni on tehnyt vuosikymmenten vieriessä puukkoja, eli jatkumo on siinä mielessä luonteva. Päätettyäni aloittaa puukkojen teon, hankin asiasta tietoa muun muassa alan kirjallisuudesta. Myös aiempi ammattini on auttanut asiassa.”

    Kauhavalainen on niittänyt mainetta puukkojen teossa, hän saavutti vuonna 2009 korupuukkojen teon Suomen mestaruuden. Ideat puukkoihin syntyvät usein öisin.

    ”Silloin kun uni ei tule, syntyy ideoita. En piirrä niitä kuitenkaan paperille, ne pysyvät mielessä. Toki on myös monia aihioita, jotka eivät koskaan jalostu valmiiksi saakka.”

    Visakoivua Kankaanpää pitää erinomaisena materiaalina puukkojen kahvoihin.

    Alkuvaiheessa puukon kahva näyttää tällaiselta.
    Alkuvaiheessa puukon kahva näyttää tällaiselta. Kuva: Johannes Tervo

    ”Kahta samanlaista yksilöä ei ole, eikä puusta synny kahta samanlaista puukon kahvaa. Visakoivun syyrakenne on huomattavasti kiharampi kuin tavallisessa koivussa, mikä tuo näyttävän ulkoilmeen. Oman lisänsä tuo puun sisään jäänyt kuori, joka muodostaa täpliä ja juovia.”

    ”Kun puukon visakoivuinen kahva on valmis, voi sen petsata. Pinnan käsittelen lakalla tai puuhun sopivalla öljyllä. Visakoivun iso vahvuus on myös sen kestävyys.”

    Hän käyttää puukoissa myös toista luonnonmateriaalia, hirven sarvea.

    ”Sarvet ovat kestäviä, ne sopivat mainiosti puukkojen kahvoihin, eli yhdistelen niitä visakoivun kanssa.”

    Puukkojen terät tulevat toiselta kauhavalaiselta yrittäjältä.

    ”Puukojen tupet teen itse nahasta, eli kaikki on käsityötä.”

    Kankaanpään puukkoja on mennyt myös ulkomaille.

    ”Kaukaisimmat asiakkaat ovat Pohjois-Amerikasta.”

    Visalankuissa näkyvät puulle ominaiset kuviot.
    Visalankuissa näkyvät puulle ominaiset kuviot. Kuva: Johannes Tervo
    Lisää aiheesta
    • Visakoivun tyven oksat pitäisi karsia, ennen kuin niiden halkaisija kasvaa 2,5–3-senttiseksi. Oksa katkaistaan 90 asteen kulmassa suhteessa oksan kasvusuuntaan, näyttää Harri Villanen.

      Metsänhoito | Visakoivun kasvatuksessa riittää kompastuspaikkoja kokeneellekin: Metsänomistaja teki ”pahan virheen” kemera-tukien toivossa

      Tilaajalle
    • Yhden puukon valmistamisessa vierähtää yksi kokonainen työpäivä, Mikko Inkeroinen kertoo.

      Erä | Video: Näin valmistuu puukko käsityönä – puukkoseppämestarin mielestä hyvän puukon tunnistaa silmiä hivelevän kauniista ulkonäöstä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Pauli Kankaanpää
    visakoivu
    puukko
    Kauhava
    käsityö
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • &quot;Primus Turistskij&quot;-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle