

Susista on puhuttu Säkylän kunnassa vuodesta 2007 lähtien. Tuolloin alueelle muuttivat koko Lounais-Suomen ensimmäiset sudet. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa elää arvioiden mukaan noin puolet Suomen koko susikannasta. Alue on Uudenmaan jälkeen tiheimmin asuttua aluetta koko Suomessa.
Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piiri kokosi maanantaina kansanedustajia ja muita päättäjiä Köyliön metsästysmajalle kuulemaan paikallisten huolta jatkuvasti kärjistyvästä susitilanteesta. Tilaisuudessa kävi selväksi, että Säkylässä Ihmisten huoli ja pelko ovat selvästi lisääntyneet viime aikoina.
”Meillä ei ole keinoja vaikuttaa tilanteeseen, eikä paikallisten huolia oteta vakavasti. Tämä tilanne turhauttaa ja vaikuttaa väistämättä siihen, miten susiin suhtaudutaan. Kyllä tähän keinoja olisi löydettävä nopeasti”, kertoi paikallisen metsästysseuran edustaja Timo Kaunisto tilaisuudessa.
”Täällä koetaan valtavaa turvattomuutta eikä apua näytä tulevan mistään”, sanoo Köyliön metsästysseuran puheenjohtaja Janne Lätti.
Tilannetta on kärjistänyt se, että apua ei koeta saatavan edes tarvittaessa. Tilaisuudessa kerrottiin, että poliisi ei ehtinyt paikalle lainkaan, vaikka Hätäkeskukseen oli ilmoitettu susista, joita oli havaittu pellolla koululaisten koulumatkan varrella samaan aikaan kun lapset olivat menossa kouluun. Petoyhdyshenkilöt saivat tiedon tunnin päästä hätäpuhelusta.
Poliisin omien toimintaohjeiden mukaan suden katsotaan aiheuttavan uhkaa tai vaaraa aiheuttavaksi, jos sen havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään. Toimintaohjeiden mukaan poliisin tulee puuttua suurpetojen aiheuttamiin äkillisiin ja akuutteihin turvallisuusuhkiin.
”Hätäkeskuslaitos tekee ensiarvion tilanteesta. Täällä Köyliössä ei kuitenkaan välttämättä ole aina vapaata partioita eli joudumme priorisoimaan, onko susi esimerkiksi liikenneonnettomuutta tärkeämpi asia. Poliisissa haluamme korostaa myös sitä, että me emme ole riistaviranomainen”, Lounais-Suomen poliisilaitoksen komisario Reijo Pennanen totesi tilaisuudessa.
”Joudumme priorisoimaan, onko susi esimerkiksi liikenneonnettomuutta tärkeämpi asia.”
Susien karkottamiseen ja poikkeuslupiin liittyvä lainsäädäntö nojaa Euroopan unionin luontodirektiiviin, jonka takia karkotuslupien saanti on turhan hidasta ja vahinkoperusteisia poikkeuslupia vaikea saada.
”Poliisi on antanut 5–6 karkotuslupaa vuodessa. Karkotuksia on tehty, mutta niiden vaikutus on olematon ja karkottamalla ongelmaa siirretään vain toiselle alueelle”, miehet toteavat.
Kauniston mukaan entisen Köyliön alueella on ollut aiemmin yksi lauma, johon on Luonnonvarakeskuksen mukaan kuulunut 4–8 sutta. Nyt lauma on jakaantunut pienempiin ryhmiin ja susien liikkumista on yhä vaikeampi seurata.
Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin vetämien lumijälkilaskentojen mukaan tammi-helmikuussa kunnan alueella havaittiin 14 eri susiyksilön jäljet. Uusi lumi mahdollisti havaintojen teon ja sudet pystyttiin laskennassa motittamaan niin, että jokainen yksilö saatiin varmistettua.
”Ihmisillä on täällä iso huoli, kun susia pyörii pihoissa. Ne eivät ole yksittäisiä ongelmasusia, vaan sudet liikkuvat laumoissa, sillä peurat ja kauriit hakevat turvaa pihoilta, johon sudet seuraavat niitä. Havainnot ovat tuplaantuneet lyhyessä ajassa ja nyt niitä on ollut vajaat 400 vuodessa, joista pihakäyntejä oli yli sata”, Kaunisto sanoo. Kaikkia pihakäyntejä ei edes jakseta ilmoittaa, koska siitä ei koeta olevan mitään hyötyä.
Pihakäynneistä on kokemusta myös Anita ja Pentti Pakkalalla, jotka ovat päiväkävelyllä Köyliössä kotinsa lähellä karkeakarvaisten mäyräkoiriensa Alman ja Jallun kanssa.
”Isot laumat kiertelevät ja tuppaavat pihaankin parin viikon välein”, Pentti Pakkala vahvistaa.
”Kyllä ne sudet pelottavat, enää ei uskalla yksin liikkua tai mennä marjaan tai sieneen. Kyllä se harmittaa kovasti”, Anita Pakkala komppaa.

Köyliössä järjestetyssä tilaisuudessa kysyttiinkin, kuuluuko paikallisten asukkaiden sietää tällaista riskiä joka päivä. Maa- ja metsätalousministeriön kokoaman juristivetoisen asiantuntijaryhmän toivotaan nyt kovasti löytävän ratkaisuja siihen, miten suurpetojen vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä voidaan sujuvoittaa.
Satakunnan riistakeskusalueella eläinvahinkomäärät ovat olleet jyrkässä nousussa. Viime vuonna sudet tappoivat 75 lammasta. Määrän pelätään kasvavan, jos susien muu ravinto vähenee. Köyliön 14 sutta vähentävät valkohäntäpeurakantaa noin 700 peuralla vuodessa. Myös alueen hirvikanta on jo vääristynyt susien takia, koska vasat ja vasoja puolustavat emät kärsivät susista enemmän kuin uroshirvet.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
