Suurpetotilanne turhauttaa metsästyskoirien omistajia – ”Tilanne on kestämätön”

”Ei tässä kirosanat tietysti auta mutta, sillä jos metsästystä ei ole, motivaatioita kouluttaa koiria karhulle ei juurikaan ole. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että suurriistavirka-apuun kykenevät koirat alkavat loppua muutaman vuoden päästä. Ei ole enää sellaista koirakalustoa, jolla karhujen karkotuksia ja vaarallisia tilanteita pystytään hoitamaan”, sanoo Metsästyskoiraliiton hallituksen jäsen Jukka Immonen.

Tällä on Immosen mielestä jo yhteiskunnallista vaikutusta.

”Kaikki tiedetään, mikä vaikutus sillä on, jos karhukanta kasvaa hallitsemattomasti. Pihakäynnit ja vaaralliset karhukohtaamiset lisääntyvät.”

Immonen muistuttaa, että ison karhukannan alueilla myös hirvikanta on pieni. Kun hirvikanta on pieni, myös vasojen määrä on maltillinen ja karhut verottavat prosentuaalisesti ison osan vähistä vasoista.

”Samalla hirvikoirakanta hiipuu ja tehty jalostustyö valuu hukkaan. Kun tähän lisää vielä sen, että monilla alueilla koiria ei uskalleta susien takia päästää metsään, on tilanne kestämätön.”

Suurriistavirka-aputehtävät vaikeutuvat, mikäli apuun ei saada toimivia koiria. Kuvassa Tom Rikberg koirineen. Kuva: Pekka Rousi

Immonen laskeskelee, että jos hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä odotellaan, se tarkoittaa sitä, että aikaisintaan 2027 päästään metsästämään. Jos KHO tulee siihen tulokseen, että poikkeusluvat ovat olleet laittomia, niin silloin se tarkoittaa sitä, että lainsäädäntötyö tehdään taas uusiksi ja uusi muutaman vuoden valituskierros alkaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että pian on kokonainen sukupolvi karhukoiria, jotka eivät ole päässeet koskaan karhujahtiin.

”Eniten harmittaa, se että hyviä ehdotuksia lainsäädännön muutostyötä varten tuli, mutta niitä ei otettu ministeriön lainsäädäntötyössä otettu huomioon. Lausuntokierros oli pelkkää kosmetiikkaa. KHO:n lausunto oli lapasyöttö virkamiehille, mutta sitäkään ei haluttu ottaa vastaan”, Immonen ihmettelee.

Ei tässä oikein ole muuta keinoa kuin yrittää vaikuttaa päättäjiin eli ministeriin ja eduskuntaan sekä maa- ja metsätalousvaliokuntaan.

Myös Metsästäjäliitto muistuttaa, että Länsi-Suomessa susien määrän kasvu ja lisääntyneet havainnot ovat johtaneet siihen, että koiria ei enää uskalleta käyttää entiseen tapaan metsästyksessä ja koetoiminnassa. Metsästäjäliiton mukaan metsästyskoiraharrastus on ajautumassa kriisiin.

Metsästäjäliitto kertoo tiedotteessaan, että käytännön vaikutukset metsästyskoiraharrastuksessa näkyvät jo koirien koekäyntitilastoissa.

Vuonna 2024 järjestettiin 132 mäyräkoirien ajokoetta, mutta tänä vuonna anomuksia on jätetty vain 53 kappaletta. Pudotusta kokeiden määrässä on siten peräti 60 prosenttia. Syynä tähän on se, että turvallisia maastoja ei löydy.

Myös Kennelliitossa on huolestuttu kehityssuunnasta.

”Jos suurpetokantaan ei saada ratkaisua, metsästyskoirien osaaminen ja jalostus vaikeutuvat entisestään. Hanskoja ei silti pidä lyödä tiskiin. Etenkin SRVA-toiminta poliisin apuna vaatii jatkossakin hyvin koulutettuja koiria”, toteaa liiton hallituksen varapuheenjohtaja Risto Ylitalo Metsästäjäliiton tiedotteessa.

Metsästäjäliitto muistuttaakin, että suurpetojen kasvu ei uhkaa ainoastaan koiraharrastusta, vaan myös viranomaisyhteistyötä.