Pennut seuraavat emoaan seuraavan vuoden touko–kesäkuuhun, mutta emon mukana voi olla sekä saman että myös edellisen vuoden pentuja. Kuva: Juho Rahkonen
Karhujen määrän lisääntyminen saa miettimään metsään menoa – ”Jälkiä näkyy ja ääniäkin kuulee”
MT kysyi verkossa lukijoilta pelottavatko karhut metsässä liikkuessa. Pelko jakaa vastaajia.Tilaajalle
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 2 000 karhua. Kuva: Heikki WillamoSuomen karhukanta on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Esimerkiksi vuodesta 2023 vuoteen 2024 karhukanta kasvoi Luonnonvarakeskuksen mukaan kahdeksan prosenttia.
Samalla kohtaamiset karhujen kanssa ovat lisääntyneet. Toukokuun alussa esimerkiksi Metsäkeskuksen työntekijä törmäsi yllättäen karhuun, joka ryntäsi karjahdellen metsäkohdetta tarkastamassa olleita metsäammattilaisia kohti.
Pohjois-Karjalassa kunnat joutuvat järjestämään yhä useammin kyytejä koululaisille petojen vuoksi.
Luonnonvarakeskus selvitti suomalaisten suurpetoihin liittyviä pelkoja viisi vuotta sitten. Silloin 40 prosenttia suomalaisista pelkäsi karhua.
MT kysyi verkossa lukijoita, pelottavatko karhut metsässä liikkuessa.
Kysymys jakaa mielipiteitä. Noin puolet vastaajista kertoi karhupelon lisääntyneen. Yhtä moni vastaaja luottaa petojen väistävän ihmistä.
Karhuja pelkäävät kommentoivat aihetta muun muassa näin:
”Itä-Suomessa työskentelevänä metsätoimihenkilönä karhutilanne hirvittää. Tämän tästä metsänomistajat mainitsevat karhuhavainnoista.”
”Karhuhavaintoja on sen verran paljon, että kävely- tai pyöräretket metsien läpi eivät enää houkuttele. Traktoria pienemmällä vehkeellä ei enää metsään, ainakaan Päijät-Hämeessä.”
”Sievissä todella paljon jo karhuja, ei uskalla enää syksyllä marjaan mennä.”
Tilanne muuttunut, ihmisen pelko hävinnyt suurpedoilta. Sitte, kun metsästys taas alkaa, pedot palaavat takaisin erämaihin. Metsästys parasta suojelua, enkä tarkoita kannan tappamista. Mut ihmisen pelko palaa.”
Toinen puoli vastaajista luottaa siihen, että karhu väistää ihmistä.
”Terve pelko on tärkeä, pitää tarkkailla metsässä esimerkiksi onko tuoreita karhun jätöksiä eli pitää aistit avoinna ja tehdä analysointia. Ei ole hätä, jos ei ole merkkejä karhuista.”
”Ihminen ei ole karhun luontaista ruokaa. Karhut ovat arkoja ja karttelevat ihmisiä. Mielestäni karhut kuuluvat Suomen luontoon. Mökkiseudulla olen tehnyt tuoreita havaintoja karhuista ( jätökset), mistä päättelen että ne ovat minut havaitessaan lähteneet ihmistä pakoon.”
”En pelkää karhuja muutoin kuin jos heillä on pentuja. Lähimetsässämme on ollut noin kymmenen vuotta naaraskarhu. Viikko sitten sinne oli tullut myös nuori uros. Metsästäjät lohduttavat, että vanha ”rouva” ajaa kyllä tunkeilijan pois, siihen luottaen. Pelkään ottaa mukaan metsään 2-vuotiasta kultaistanoutajaa, josko se ärsyttäisi karhua.”
”Täällä on karhuja, ja mökki on aika erämaassa. Jälkiä näkyy ja ääniäkin kuulee. En ole päässyt koskaan näkemään metsässä, vaikka olen yrittänyt. Vain riistakameraan tulee kuvia.”
”Luotan siihen, että metsäneläimet väistävät ihmistä ja tilanteet joissa ne ovat vaaraksi ovat hyvin harvassa. Paljon vaarallisempaa on liikenteessä, jossa ei taida pelätä juuri kukaan tänä päivänä, me ihmiset olemme etääntyneet luonnosta, valitettvasti.”
”Olen nähnyt karhuja sekä Suomessa että Karjalan tasavallassa noin 40 kertaa. Havaintomatka on ollut seitsemästä metristä 120 metriin. Kaikki karhut ovat poistuneet rauhallisesti (kuten minäkin).”
Kyselyyn vastasi 800 vastaajaa 3.6.–4.6.2025.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
