Metsäteollisuuden Korpeinen: Saksan autoteollisuuden ongelmat saattavat suistaa Euroopan takaisin taantumaan

Talouden taantuma on hellittänyt odotettua hitaammin. Ilmassa leijuu jopa uuden taantuman uhka, toteaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Tapio Korpeinen.

Hänen mukaansa tähän vuoteen lähdettiin varsin toiveikkaissa näkymissä. Kevättalven lakot koettelivat metsäteollisuutta, mutta palkkaratkaisut saatiin silti aikaiseksi.

”Palkkaratkaisut edistivät paikallista sopimista. Neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä”, Korpeinen kertoi Metsäteollisuus ry:n tilaisuudessa viime viikolla.

Korpeisen mukaan keväällä odotettiin korkojen laskua ja talouden lähtemistä nousuun. Taantuma on kuitenkin osoittautunut odotettua sitkeämmäksi.

Korkojen lasku ei ole vielä hirveästi vauhdittanut talouskasvua. Se näkyy hiljaisilla rakennustyömailla ja satamissa, missä kontit liikkuvat lähes entiseen tahtiin.

Vaikka Suomen vienti on monipuolistunut takavuosista, metsäteollisuus on pitänyt paikkansa viennin veturina. Noin joka kuudes vientieuro on peräisin metsäteollisuuden tuotteista.

Metsäteollisuuden tuotannosta valtaosa menee vientiin, joka suuntautuu pääosin Eurooppaan ja Aasiaan.

Metsäteollisuuden merkittävimmät vientituotteet ovat kartonki ja paperi. Suomen vientituotteiden kärkikymmenikköön mahtuvat metsäteollisuuden tuotteista myös sellu ja sahatavara.

Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäteollisuuden tuotteiden vienti notkahti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kevätkesällä vienti veti taas tavanomaiseen tahtiin.

Kesäkuussa metsäteollisuuden viennin arvo oli noin miljardi euroa. Siinä oli kolme prosenttia reaalista kasvua edellisvuoden vastaavasta.

MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttusen mukaan viennin kasvu kertoo, että metsäteollisuuden markkinatilanne on kehittymässä hiljalleen parempaan suuntaan.

Kesäkuussa paperin ja pahvin vienti kasvoi jo yli yhdeksän prosenttia. Paperimassallakin kasvua kertyi yli neljä prosenttia.

Rakentamisen alakulo heijastuu edelleen sahatavaran kysyntään. Kuva: MT Arkisto

Mekaanisen metsäteollisuuden vienti sen sijaan takkusi. Sahatavarassa ei ollut kasvua lainkaan ja vaneri ja -levyteollisuuden viennin arvo laski noin kymmenen prosenttia. Luvuissa näkyy rakentamisen alakulo.

Taantuman tiukasta otteesta kertovat myös useiden metsäteollisuuden tuotantolaitosten ilmoitukset mahdollisista tuotannon rajoituksista. Karttusen mukaan ne voivat olla seurausta Kiinasta alkaneesta sellun hintojen laskusta.

”Toisaalta hintatasot ovat olleet kohtuullisen korkealla ja varastot alhaalla ainakin Euroopassa. Muissa tuotelajeissa, kuten kartongissa, hinnan nousu on jatkunut. Yleisen kysynnän kasvun pitäisi toimia sellunkin osalta toiseen suuntaan”, näkee Karttunen MTK:n markkinakatsauksessa.

Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantoseisokkien syynä on selkeä kysyntäongelma. Se saattaa vaikuttaa myös puukauppaan.

Karttunen arvelee, että metsäteollisuuden kysyntäongelmien vaikutus puukauppaan jää kuitenkin väliaikaiseksi. Puun kysyntä kokonaisuutena on kasvanut, ja teollisuuden tämän vuoden puun ostotavoitteesta on vielä auki noin kolmannes.

Korpeisen suurin huoli kohdistuu Saksaan. Siellä maalle erittäin tärkeä autoteollisuus on ajautunut suuriin vaikeuksiin. Se saattaa vetää maan uuteen taantumaan.

Autoteollisuuden ongelmaksi ovat nousseet sähköautot. EU vaatii, että kaikkien uusien henkilö- ja pakettiautojen on oltava nollapäästöisiä vuoteen 2035 mennessä.

Sitä ennen autoteollisuuden on pudotettava tuotteittensa keskipäästöjä jatkuvasti kiristyviin vaatimuksiin. Elleivät ne pysy tahdissa mukana, autotehtaat joutuvat maksamaan massiiviset sakot.

EU:n asettamat keskipäästörajat ovat niin tiukat, että autotehtaiden on pakko myydä aina vaan enemmän sähköautoja. Ongelmana on, että kuluttajat eivät osta niitä.

Sähköautojen hinnoittelu on yksi syy, miksi niiden tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Suomessakin uuden täyssähköauton keskihinta on noin 56 000 euroa. Se on useimmille liikaa.

Uuden bensiiniauton keskihinta on 30 000 euron luokassa. Niiden suosio onkin taas kasvussa.

Talouden epävarmuus on lisännyt kiinnostusta käytettyihin autoihin. Kuva: Sanne Katainen

Sama näkyy Saksassa, jonka talous yskii muutenkin pahasti. Paikalliset yritykset eivät ole vieläkään toipuneet Venäjän hyökkäyssodan heijastusvaikutuksista, kuten energian hinnan noususta.

Se on syönyt niiden kilpailukykyä.

Autoteollisuuden ongelmat ovat oma lukunsa. Yhtiöitä rasittavat sähköautojen suuret suunnittelu- ja valmistuskustannukset. Niiden päälle saattavat vielä tulla EU:n jättisakot, jos autojen keskipäästöt eivät putoa suunnitellusti.

Ranskalaisen Renaultin johtajan mukaan nykyisellä tahdilla autoteollisuuden maksettavaksi lankeaa 15 miljardin euron sakko ensi vuonna. Yhtiön mukaan EU:n pitäisi ottaa taloustilanne huomioon ja antaa autonvalmistajille joustoa päästöjen pudottamisessa.

Esimerkiksi Volkswagen on niin pahassa ahdingossa, että se suunnittelee useiden tehtaiden sulkemisia Saksassa.

Korpeinen muistuttaa Saksan suuresta merkityksestä Suomelle. Jos maan talous hyytyy ja rakentaminen vaipuu entistä syvempään lamaan, se heijastuu väistämättä myös Suomeen.