Polttopuun ulkona kuivaamisen paras aika alkaa olla käsillä: Näin vesi lähtee klapeista

Maaliskuun puolivälissä ilman suhteellisen kosteuden kuukausikeskiarvo laskee Suomessa alle 80 prosentin ja hetkittäin jopa lähelle kymmentä prosenttia. Se luo muutamaksi kuukaudeksi otolliset olosuhteet polttopuiden kuivumiselle.

Ilmankosteuden matalimmat arvot mitataan Etelä-Suomessa toukokuun alussa lumien sulamiskosteuden haihduttua ja pohjoisessa muutama viikko myöhemmin.

”Hetkittäin ilman suhteellinen kosteus voi lähestyä kymmentä prosenttia”, meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Kovin pitkään tällaista puiden kuivumiselle otollista säätä ei jatku, vaan jo saman vuorokauden sisällä yöllä ilmankosteus kohoaa. Alhaisen kosteuden hetkinä puut kuitenkin kuivavat polttokuiviksi eli 20 prosentin tuntumaan, vaikka vuorokauden kosteuden keskiarvo olisi tätä korkeampi.

”Toukokuussa esimerkiksi Helsingissä ilman suhteellisen kosteuden kuukausikeskiarvo on alimmillaan 67 prosenttia, mistä se näyttää nousee syystalvella 87 prosenttiin”, Jokinen tarkastelee mittaussarjoja.

Sodankylässä puolestaan vastaavat ilman suhteellisen kosteuden kuukausittaiset keskiarvolukemat ovat vaihdelleet saman vuoden sisällä 66–91 prosentin välillä.

Puun kuivumista edistää vuoden vähäsateisimpien kuukausien ajoittuminen kevääseen. Toukokuussa lumien sulamisesta syntynyt kosteus haihtuu luonnosta. Puu kuivaa hyvin, kun pilvisyys on vähäistä, ja auringon säteily pääsee vaikuttamaan esteettä kuivaviin puihin.

Juhannuksesta eteenpäin ilman kosteus alkaa jälleen nousta, ja elokuusta seuraavaan maaliskuuhun ilmankosteuden kuukausittainen keskiarvo ylittää jälleen 80 prosenttia.

Halottuna puu kuivaa tehokkaasti, vaikka pidempi säilytys taivasalla pintaa sinistääkin. Kuva: Markku Vuorikari

Kosteassa säässäkin puu kuivaa, kunhan se on halottua tai sen kuorta on rikottu ja puut ovat irti maasta. Se on mahdollista, koska vedellä on taipumus jatkuvaan haihtumiseen.

Jos klapin solukossa olevaa vesimolekyylejä pääsisi katsomaan läheltä, voisi nähdä niiden värähtelevän alin omaan veden olomuodosta riippumatta. Klapi kuivaa siis jäätyneenäkin, joskin merkittävästi hitaammin kuin sulana. Ilmavirtaus nopeuttaa vesimolekyylien siirtymistä puun pinnasta ympäröivään ilmaan.

Tuoreessa puussa on vettä vuodenajasta riippuen 50–60 prosenttia, lehtipuiden kosteus on korkeimmillaan huhti–toukokuussa, havupuilla sydäntalven aikaan. Suurin kosteusprosentti, jossa puun palaminen voi teoriassa tapahtua on niinkin korkea kuin 89 prosenttia.

Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Suurissa voimalaitoskattiloissa, joissa kosteutta haihduttavaa lämpöä on ylen määrin tarjolla, voidaan polttaa 60 prosentin kosteudessa olevaa puuta. Klapien pienpoltossa 40 prosentin kosteus alkaa olla ehdoton yläraja, missä puut voi saada syttymään. Sitä kosteammassa puissa veden höyrystäminen kuluttaa kaiken lämmön ja liekki sammuu.

Käytännössä puun pienpoltossa kosteuden on oltava alle 20 prosenttia, ja siihen arvoon voidaan päästä jo ensimmäisenä kuvauskesänä.

Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran 23.3.2025.