Metsän varhaishoitoa ei kannata lyödä laimin, Arttu Suihkonen sanoo. ”Jos tämä olisi hoidettu ajallaan, nyt korjattaisiin kuitupuuta ja tukkia.” Kuva: Hanne Manelius
Kun taimikonhoito jää tekemättä, ovat taloudelliset tappiot merkittävät – ”Jos tämä kohde olisi hoidettu ajallaan, täältä korjattaisiin nyt kuitupuuta ja tukkia”, metsäneuvoja sanoo
Keuruun Haapamäellä sijaitsevalta metsätilalta korjattiin energiapuuta. Hoitamattomuus on paikoin johtanut puulajisuhteiden muutokseen. Istutetut kuuset ovat jääneet nopeakasvuisempien lehtipuiden jalkoihin.Tilaajalle
Laiminlyödyn kohteen harvennuksessa suositaan viljeltyä puulajia. Aukkopaikat tilkitään lehtipuita jättämällä. Kuva: Hanne ManeliusKoivun latva piirtää ilmaan täyden kahdeksikon, kun Mika Virkki tarttuu rungon tyveen hakkuukoneen kouralla. Seuraa pari sujuvaa liikettä, ja koivu on maassa kauniissa pinoissa: karsitut tyviosat omassaan ja karsimaton latva omassaan.
Keuruun Haapamäellä sijaitsevalta metsätilalta korjataan energiapuuta. Leimikko on Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvojan Arttu Suihkosen mukaan tyypillinen energiapuukohde.
”Yleensä tällaiset kohteet on istutettu noin 25 vuotta sitten eikä metsässä ole sen jälkeen välttämättä tehty yhtään mitään.”
Kuusentaimet jäivät jalkoihin
Kun perkaus ja taimikonhoidot jäävät tekemättä, puusto kehittyy ylitiheäksi eikä järeydy.
Näin on käynyt myös Haapamäellä, jossa miehen olkavarren vahvuista runkoa kasvaa kylki kyljessä läpikäymättömänä seinänä.
Hoitamattomuus on paikoin johtanut myös puulajisuhteiden muutokseen. Istutetut kuuset ovat jääneet nopeakasvuisempien lehtipuiden jalkoihin, ja etenkin turvemaalla kuuset ovat korvautuneet vähäarvoisemmilla hieskoivuilla.
”Hoitamattomuudesta aiheutuvat taloudelliset tappiot ovat merkittävät. Jos tämä kohde olisi hoidettu ajallaan, täältä korjattaisiin nyt kuitupuuta ja myös tukkia”, Suihkonen sanoo.
Metsäammattilaiset ovat puhuneet vuosia metsän varhaishoidon merkityksestä, joten miksi taimikot ja nuoret metsät edelleen jäävät hoitamatta?
Haapamäen kohteen taustoja Suihkonen ei tunne, mutta hän osaa listata yleisimpiä syitä hoitorästeille.
”Yleensä syyt ovat taloudellisia. Varhaisperkaus ja taimikonhoito maksavat satoja euroja hehtaarilta, mutta niistä ei kerry metsänomistajalle tuloa. Osa ajattelee säästävänsä kustannuksissa tekemällä työt itse, mutta syystä tai toisesta asia jää suunnitelman asteelle.”
Keuruun Haapamäellä 25 vuotta sitten istutetut kuusen taimet ovat paikoin korvaantuneet hieskoivulla. Kuva: Hanne ManeliusEnergiapuu käy kaupaksi
Vaikka taimikonhoidon laiminlyönti on aiheuttanut kasvutappioita ja puun korjuu tällaiselta kohteelta on hankalaa ja hidasta, metsänomistajan onneksi energiapuulle on ollut viime vuosina runsaasti kysyntää.
Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoden 2024 kolmannella vuosineljänneksellä energiapuukauppaa tehtiin yhteensä 1,2 miljoonalla kuutiometrillä, mikä on lähes 50 prosenttia enemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo kvartaalilla.
Myös energiapuun hinnat jatkoivat nousuaan. Pystykaupoissa latvusmassan hinta kaksinkertaistui verrattuna edelliseen vuoteen ja karsitun rangan hinta oli 37 prosenttia edellisvuotta korkeampi.
Keskimäärin energiapuusta maksettiin hieman yli 18 euroa kuutiolta.
”Energiapuun korjuu ei enää ole metsänomistajalle kustannuserä vaan tulonlähde. Samalla metsä saadaan kuntoon”, Suihkonen sanoo.
Tukitaso laski Metkassa
Syksyllä 2023 Suihkosen työpöydälle tuli useita kymmeniä energiapuukohteita parin kuukauden aikana. Metsäneuvoja arvioi, että ryntäystä selitti siirtyminen Kemerasta Metkaan.
Kemera-tukea myönnettiin nuoren metsän hoitoon enimmillään 450 euroa hehtaarilta, jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerättiin pienpuuta.
Metkassa korotettua tukea voi saada 300 euroa hehtaarilta niiltä kuvioilta, joilta pienpuuta on kerätty tasaisesti koko kuvion alueelta.
Tukimäärän lisäksi myös tuen kriteerit muuttuivat. Kemerassa tukea saattoi saada, jos kasvatuskelpoisen puuston keskiläpimitta oli enintään 16 senttiä.
Metkassa tukikriteerinä on keskipituus, jonka tulee hoitotyön jälkeen olla havupuuvaltaisissa metsissä enintään 12 metriä ja lehtipuuvaltaisissa metsissä enintään 15 metriä.
”Jos kohteen keskipituus ylittää Metkan kriteerit mutta keskiläpimitta alittaa Kemeran kriteerit, puhutaan 450 euron menetyksestä. Ja vaikka kohde pituutensa ja läpimittansa puolesta kelpaisi molempiin, takkiin tulee silti 150 euroa hehtaarilta”, Suihkonen sanoo.
Hän pitää muutosta kuitenkin pidemmän päälle hyvänä, sillä se kannustaa metsänomistajia metsien oikea-aikaiseen hoitoon.
Taimikonhoito voi jäädä tekemättä eri syistä. Moni metsänomistaja suunnittelee tekevänsä työn itse, mutta toteutus jää puolitiehen. Kuva: Hanne ManeliusSeinästä sekametsäksi
Haapamäen metsäpalstalla puustoa oli tiheimmissä kohdissa 8 000–12 000 runkoa hehtaarilla.
Kun Mika Virkki saa työnsä valmiiksi, runkoluku on pudonnut 1 200–1 400 runkoon hehtaarilla.
”Kontrasti on aika iso. Ensin järkyttävä seinä, sitten metsä”, Suihkonen sanoo.
Harvennus pyritään tekemään istutetun puulajin mukaan, mutta paikka paikoin lehtipuita on pakko jättää enemmän, jottei metsä jäisi aukkoiseksi.
Metsän tulevaisuuden kannalta tämä ei ole huono asia. Sekapuustoinen metsä tarjoaa elinympäristöjä erilaisille eläinlajeille, mikä lisää metsäekosysteemin monimuotoisuutta. Sekametsät myös yleensä kestävät sieni- ja hyönteistuhoja yhden puulajin metsiä paremmin.
Puuntuotantoon sekametsän kasvatuksella ei ole suurta vaikutusta. Useampaa kuin yhtä puulajia kasvattamalla metsänomistaja voi varmistaa sitä, että hänen metsissään kasvaa tulevaisuudessakin teollisuuden tarvitsemaa puuta.
Ylitiheä nuori metsä kysyy metsäkoneen kuljettajalta malttia ja ammattitaitoa. Haapamäen leimikon harvensi Mika Virkki. Kuva: Hanne ManeliusKorjuu on hidasta hommaa
Kahdentoista hehtaarin laajuinen ensiharvennustyömaa on pitänyt Virkin työllistettynä kaksi kuukautta. Väliin tosin mahtui puolitoista viikkoa 30 asteen pakkasia, joiden aikana hakkuukone seisoi, mutta urakka ei muutenkaan etene vauhdikkaasti. Hehtaarin korjaamiseen kuluu kolmesta neljään päivää.
”Ei tällaisessa kohteessa voi mennä hehtaarit edellä. Kuutioita tulee päivässä se mikä tulee, tavoitemääriä ei pidä ajatella yhtään”, Virkki sanoo.
Työmaa, jossa puuston tiheys, koko, puulaji ja maapohja vaihtelevat, vaatii hakkuukoneen kuljettajalta rautaista ammattitaitoa.
”Puiden koko vaihtelee täällä kymmenlitraisesta satalitraiseen. Tällaista työmaata on vaikea ohjeistaa säntillisesti, on tehtävä oman silmän mukaan.”
Virkin Ponsse Beaver on varustettu Moipun syöttävällä giljotiinikouralla.
”Koura painaa vain 630 kiloa, kun normikoura painaa 1 200 kiloa. Tiukassa metsässä tällaista on helpompi pyöritellä”, Virkki kertoo.
Tyypillisesti yhdistelmäkorjuutyömailla kertymä on 70–120 kuutiometriä hehtaarilta, mutta täällä ylletään noin 120–150 kuutioon.
Mittaukseen käytetään ajokoneen kuormainvaakaa, joka punnitsee jokaisen nipun. Sen jälkeen kilot muunnetaan kuutiometreiksi puulajikohtaisen tuoretiheyskertoimen avulla.
Rankaa ja kokopuuta
Haapamäen kohteelta energiapuu korjataan talteen sekä karsittuna rankana että kokopuuna. Karsittu ranka tehdään neljän sentin latvaläpimittaan. Kokopuulla minimiläpimittaa ei ole.
”Karsittu ranka on suosittua, mutta sitä korjattaessa runkojen tulisi olla vähintään 50-litraisia. Kun latvakin otetaan talteen, kertymä kasvaa ja metsänomistaja hyötyy”, Arttu Suihkonen sanoo.
Energiaksi puu käytetään Alva-yhtiöiden voimalaitoksella Jyväskylässä. Karsitut koivurangat kuljetetaan voimalaitokselle heti hakkuun päätyttyä. Karsitut havupuurangat ajetaan terminaaliin ja käytetään syksyllä. Kokopuu haketetaan talvella.
Energiapuun korjuun jälkeen puuston tiheys on tasolla, joka tekee mahdolliseksi laadukkaan ainespuun kasvatuksen.
Seuraavan kerran hakkuukone tulee metsään, kun puusto on 45–60-vuotiasta, ja vuorossa on toinen harvennus.
Kohteelta korjattiin energiapuuta sekä karsittuna rankana että kokopuuna. Kuva: Hanne ManeliusTukimaksatuksia siirtyi tälle vuodelle
Nuoren metsän kunnostukseen osoitetut tukivarat vuoden 2024 osalta olivat loppumassa kesken, kertoi Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Sari Alden joulukuussa.
Vuonna 2024 puuntuotannon tukea oli käytössä yhteensä 38,4 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 30 miljoonaa euroa, oli käytetty taimikon ja nuorten metsien hoitoon. Tukihakemuksia oli käsittelyssä noin 12 miljoonan euron edestä, ja joulukuussa varoja oli jäljellä 3,5 miljoonaa euroa.
Aldenin mukaan tilanne johtui osin siitä, että vuoden 2024 tukivaroista oli maksettu sekä vanhalla Kemera-tuella että uudella Metka-tuella tehtyjä töitä, osin taas siitä, että hakemuksia oli jätetty runsaasti.
”Vuoden 2024 tukivarat riittivät lokakuun alussa saapuneiden hakemusten maksatukseen. Lokakuun loppupuolella sekä marras-joulukuussa tulleet hakemukset siirtyivät maksettaviksi vuoden 2025 varoista. Hakemuksia voi laittaa vireille normaaliin tapaan”, Alden kertoo.
Tukihakemusten käsittelyajat olivat Metsäkeskuksessa viime syksynä noin kolme kuukautta, mutta niiden odotetaan lyhenevän tänä vuonna.
Valtaosa eli noin 95 prosenttia hakemuksista jätetään sähköisesti, mikä nopeuttaa käsittelyä.
Viivettä maksatukseen voi aiheuttaa kohteen päätyminen maastotarkastukseen, sillä tuki maksetaan vasta hyväksytyn tarkastuksen jälkeen.
Maastotarkastuksiin kohteet valikoituvat satunnaisesti, riskin perusteella tai Metsäkeskuksen asiantuntijoiden harkinnan mukaan. Vuodesta 2025 alkaen Metsäkeskus informoi maastotarkastukseen valittujen kohteiden omistajia kirjeellä.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2025.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
