Tältä riviin istuttaminen näyttää. Taimikko täydentyy ylispuiden siementen myötä. Etualalla hankalasti uudistettava ala, joka jää tulevaisuudessa säästöpuuryhmäksi. Kuva: Pentti Vänskä
Uusi tapa kasvattaa metsää herätti asiantuntijoiden kiinnostuksen – ”Onnistuessaan lisää kannattavuutta”
Taimien sijoittelu nousee ratkaisevaan rooliin, kun ne istutetaan riviin. Puut ovat harvemmassa, sillä väleihin jätetään ajourat.Tilaajalle
Taimirivien väleissä kasvavaa lehtipuuta on kätevä poistaa ja myöhemmin kasvattaa harvennettavaksi. Rivitaimikkoa tutkailee metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Kuva: Pentti VänskäMetsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta on tutustunut metsänomistajien Pekka Savolaisen ja Janne Korhosen rivi-istutusmenetelmään niin paperilla kuin paikan päällä Kuopiossa. Hänestä menetelmää kannattaa kokeilla ja hyödyntää sitä sopivilla kohteilla.
”Riviviljelyllä voidaan tehostaa uudistamisen ja taimikonhoidon koneellistamista. Nythän sekä koneellinen istutus että koneellinen taimikonhoito ovat hyvin vähän käytössä”, hän sanoo.
Onnistuessaan riviviljely säästäisi uudistuskustannuksia. Viljeltävien taimirivien väliin syntyy istutuksen – tai karummalla kasvupaikalla kylvön – jälkeen luontainen taimikko, josta saadaan lehtipuusekoitus tulevaan metsään.
”Jos tämä lehtipuusto käsitellään siten, että se on havupuun taimikkoa pienempää, on koivusekoituksen kasvatus mahdollista samassa latvuskerroksessa havupuuston kanssa, vaikka koivu todennäköisesti jossakin vaiheessa menee ohi”, Remes toteaa.
”Menetelmä mahdollistaa myös energiapuun kasvatuksen taimikossa. Onnistuessaan ja varsinkin nykyisillä energiapuun hinnoilla tämä lisää metsänhoidon kannattavuutta.”
”Jos kaikki lehtipuu poistetaan, tuloksena on yksilajinen tai vähän sekapuustoinen taimikko.” Markku Remes
Varoituskelloja Remes soittaa pääpuulajin viljelytiheyden suhteen. Uudistaminen alhaisella tiheydellä edellyttää hänestä erityistä huolellisuutta, jotta vältytään tuotostappioilta.
”Tuhannen taimen viljelytiheys hehtaarilla on sen verran alhainen, että istutettujen taimien kuolleisuudella on tavanomaista viljelytiheyttä suurempi merkitys.”
Remes korostaa, että metsänomistajan on pidettävä metsänkasvatuksen tavoite kirkkaana mielessä niin taimikonhoidossa kuin mahdollisessa tulevassa energiapuun korjuussa.
”Menetelmää on helppo toteuttaa siten, että kaikki lehtipuu poistetaan, jolloin tuloksena on yksilajinen tai hyvin vähän sekapuustoinen taimikko tai nuori metsä”, hän konkretisoi.
Remes huomauttaa myös, että aina koneellinen taimikonhoito ei onnistu toteutetussa rivivälissä. Lisäksi energiapuun kasvatuksessa on riskinsä, jos lehtipuusto alkaa haitata viljeltyjen havupuiden kasvua.
Metsäkeskus suhtautuu Remeksen mukaan positiivisesti uusiin menetelmiin, niiden kehittämiseen ja tutkimiseen, kunhan se tehdään metsälain ja muiden säädösten mukaisesti, kuten Kuopion tapauksessa toimitaan.
”Tämä menetelmä ei sulje pois myöskään Metka-tukien hyödyntämistä taimikonhoidossa”, hän lisää.
Vielä tähän mennessä rivi-istutuksesta ei ole käynnissä tieteellistä tutkimusta, vaan kyseessä on metsänomistajien oma kokeilu. Se on kuitenkin toteutettu kunnianhimoisesti ja tarkoituksella monipuolisesti.
”On tarkoitus, että riviviljelyyn perustuva metsänkäsittelyketju saataisiin tutkimusorganisaation arvioitavaksi”, Remes kertoo.
Tieteellisesti pätevä tulos vaatii omat koejärjestelynsä, mutta taimikonhoitoa voidaan mitata myös Korhosen ja Savolaisenkin metsäkuvioilla, koska samalla menetelmällä perustettua taimikkoa on vielä hoitamatta samanlaisissa olosuhteissa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
