Tiedätkö, mitä luvatta kalastamisesta seuraa?

Yleisin kalastajien tekemä rike on kalastonhoitomaksun maksamatta jättäminen, kertoo Metsähallituksen erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen Suomu-lehdessä. Maksun unohtamisesta seurauksena on sadan euron rikesakko.

Toiseksi yleisin rike erävalvontapäällikön mukaan on se, että kalastajalla ei ole vesialueen omistajan lupaa. Usein selityksenä luvan puuttumiseen on se, että on luultu kalastuksenhoitomaksun maksamisen riittävän.

Kalastuksenhoitomaksun maksaminen riittääkin silloin, jos kalastaa yhdellä vieheellä, ongella tai pilkillä. Jos käytössä on esimerkiksi verkot tai useampi viehe, on hankittava vesialueen omistajan lupa. Ilman lupaa kalastamisesta seuraa päiväsakkoja.

Pelkonen myöntää, että toisinaan kalastajan on vaikea saada selville, mistä paikallisen kalastusluvan saa hankittua. Joidenkin osakaskuntien tietoja ja lupamyyjää voi olla erittäin vaikea löytää.

Kolmanneksi yleisin rike on rauhoitetun kalanlajin pyytäminen. Esimerkiksi rasvaevällisen taimenen pyytämisestä voi joutua pulittamaan korvaussumman, joka on 2 400 euroa.

Tietyissä tilanteissa myös kalastusvälineitä voidaan takavarikoida. Esimerkiksi verkot voidaan takavarikoida, jos ne on huonosti merkittyjä ja yhteystiedot puuttuvat kokonaan.

Sakkorangaistuksia voivat määrätä erätarkastajan lisäksi vain poliisi, tulli ja rajavartiolaitos. Kalastuksenvalvoja ei voi määrätä sakkoja, mutta voi sen sijaan takavarikoida kalastusvälineitä ja ilmoittaa rikkeistä muille viranomaisille.