Julkisen puurakentamisen tavoite karkaa käsistä: ”Rakentamisen lähitulevaisuus ei näytä valoisalta”
Rakentamisen näkymät heikot, edessä on parin vuoden alamäki.Tilaajalle
Puu on noussut suosioon koulujen ja päiväkotien materiaalina. Kuva: Sanne KatainenHallituksen tavoite julkisen puurakentamisen kaksinkertaistamisesta on karkaamassa käsissä. Rakennustyömailla on jatkossa muutenkin aiempaa hiljaisempaa.
”Rakentamisen lähitulevaisuus ei näytä valoisalta”, totesi Forecon Oy:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Puupäivässä pari viikkoa sitten.
Pajakkalan mukaan etenkin uudisrakentamista jarruttaa maailman talouskasvun hiipuminen. Kasvulukujen odotetaan puolittuvan, mutta mitään varsinaista romahdusta ei ole näkyvissä.
Nykymenolla talouskasvun odotetaan pääsevän takaisin vauhtiin vasta reilun vuoden päästä eli vuonna 2024.
Rakentamisvauhti on kiinni talouden tilasta myös kotimaassa. Muutokset näkyvät nopeasti sahatavaran kysynnässä. Korona-aikana on nähty sekä huikea sahatavaran kysyntäbuumi että sitä seurannut lasku.
”Sahatavaran kysynnän lasku on tasaantunut. Kuluttajien luottamus on silti matalalla, mikä lykkää hankkeita”, kertoi toimitusjohtaja Jukka Vaara Veljekset Vaara Oy:stä.
Vaara ihmetteli, miksi tässä tilanteessa myös julkisella puolella himmaillaan rakennushankkeiden käynnistämisessä.
”Sahatavaran kysynnän lasku on tasaantunut.” Jukka Vaara
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on ollut kaksinkertaistaa puun käyttö julkisessa rakentamisessa. Sillä on haluttu vähentää kasvihuonepäästöjä.
Tälle vuodelle on asetettu tavoite, että puurakentamisen osuus julkisesta uudisrakentamisesta olisi 31 prosenttia. Vuonna 2025 puun osuuden pitäisi nousta jo 45 prosenttiin.
Pajakkalan mukaan tavoite on kunnianhimoinen, mutta jo nyt on nähtävissä, ettei se toteudu.
Ympäristöministeriön mukaan julkisessa rakentamisessa puun osuus on jäänyt noin puoleen tavoitteesta. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksellä puun osuus julkisessa rakentamisessa oli 18 prosentissa.
Yksi syy julkisen puurakentamisen vähäisyyteen on, ettei kunnissa ole ollut riittävästi osaamista isojen puukohteiden toteuttamiseen. Myös rakennuskustannusten nousu on jarruttanut hankkeita.
”Hallirakentamisen lisääminen olisi helppo tapa nostaa puurunkoisten rakennusten osuutta.” Pekka Pajakkala
Puurakentaminen vaatii omaa osaamista. Siinä suunnitteluun menee enemmän aikaa. Toisaalta rakentaminen on nopeampaa.
Eroa syntyy myös kustannuksista. Puukerrostalon rakentaminen on jonkin verran perinteistä betonirakentamista kalliimpaa.
”Etenkin koulut ja päiväkodit rakennetaan mielellään hirrestä. Kerrostaloissa hintaeron kanssa voidaan elää, mutta suurten hintamuutosten riski on rakentajille vaikeasti hallittava”, Vaara totesi.
Pajakkalan mukaan vastakkaisista tavoitteista huolimatta puurunkoisten uudisrakennusten osuus on laskenut hitaasti koko 2000-luvun.
Puun suosio vaihtelee maakunnittain paljon. Suosituinta puu on Ahvenanmaalla. Keskimääräistä vähemmän puusta rakennetaan Uudellamaalla, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa.
Puusta on perinteisesti rakennettu pien- ja rivitaloja. Niissä puun osuus on Pajakkalan mukaan pysynyt korkealla.
”Puun osuus on kasvanut myös kerrostalorakentamisessa, mutta niissä se on edelleen matala.”
Yksi puurakentamista vähentänyt sektori on maatalous. Pajakkala epäili, että syynä on tuotantotilojen koon kasvu.
”Hallirakentamisen lisääminen olisi helppo tapa nostaa puurunkoisten rakennusten osuutta”, näki Pajakkala.
Pajakkala ennustaa, että rakentaminen vähenee ensi vuonnakin 4–5 prosenttia ja lasku jatkuu vielä vuonna 2024, mutta silloin on näkyvissä jo tasaantumista.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
