Nopeakasvuinen metsä loistavalla kannattavuudella – Ruotsissa energiapuu haastaa jo peltokasvien tuottoa

Ruotsissa on kokeiltu hyvin tuloksin poppelin, hybridihaavan ja pajun kasvatusta. Uusimpien tietojen mukaan ne ovat kasvaneet lähes kaksi kertaa kuusta nopeammin ja haastavat tuotossa jopa perinteisiä peltokasveja.

Poppelilla ja hybridihaavalla tukin mitat voidaan saavuttaa 20 vuodessa, joten niitä ei ole pakko käyttää vain sellun raaka-aineen tai energiapuuna. Muualla Euroopassa niistä tehdään vaneria, viilua, levyjä ja liimapuupalkkeja. Myös paju on saatu Ruotsissa kasvamaan yksirunkoisena.

”Markkinat ovat tällä hetkellä loistavat”, arvioi metsätalouden lehtori Henrik Böhlenius Lantbrukets Affärstidningenissä (ATL).

Vaikka nopeasti kasvavat puulajit viihtyisivät millä tahansa pellolla, niitä on hänen mielestään järkevää istuttaa vain huonon maalajin tai veden vaivaamille pelloille, jolloin ne eivät kilpaile elintarviketuotannon kanssa.

Böhleniuksen toteuttamassa hankkeessa Skoonessa kaadettiin syksyllä suuri poppelikanta. Paju- ja poppelipuiston ensimmäiset puut istutettiin 1980-luvulla, ja nyt puusto kaadettiin toisen kerran. Kolmas sukupolvi on jo syntymässä uusista versoista.

Kiinnostus kaadettuja poppeleita kohtaan oli suurta niin selluntuottajilla kuin tukin ostajilla, mutta eniten niistä tarjosi energiamarkkinoiden toimija, ATL kertoo. Kuitupuun keskihinta Etelä-Ruotsissa on hieman yli 500 kruunua (noin 45 euroa) kuutiolta.

”Jos tuotat 25 kuutiota hehtaarilta vuodessa 20 vuoden ajan, tulos on enemmän kuin ok”, Böhlenius summaa.

Nopeakasvuiset puut ovat hänen mielestään myös hyvä keino sitoa ilmakehän hiiltä.

Ruotsin nopeakasvuisista puista on saatavilla klooneja, joita voidaan kasvattaa jo eteläisimmästä Ruotsista aina Pohjois-Ruotsiin, hyvän matkaa sisämaahan päin Pohjanlahden rannikolta.

ATL:n maksulliseen juttuun pääset tästä.