Luke: Tornion- ja Simojoen lohenpoikasten määrät hyvällä tasolla, Kymijoen poikastiheys alhaisin vuosiin
Tulvat vaikeuttivat tänä vuonna muun muassa vaelluspoikasten tutkimuspyyntiä.
Luken asiantuntijan mukaan seurannassa tehtiin myös pohjoisin koskaan Suomessa tehty havainto onnistuneesta lohen kutemisesta. Havainto tehtiin Muonionjokeen laskevassa Könkämäenossa. Kuvassa kasvatuskirjolohi. Kuva: Saara LaviTornion- ja Simojoessa kuoriutui tämän vuoden keväällä hieman enemmän lohenpoikasia kuin viime vuonna, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Kymijoen poikastiheyksissä sen sijaan on nähtävissä viimeiset neljä vuotta jatkunut laskusuhdanne.
Tornionjoen Suomen puoleisella alueella keväällä 2023 kuoriutuneiden, eli kesänvanhojen poikasten tiheydeksi arvioitiin keskimäärin 24 poikasta aarilla (100 m2). Määrä on säilynyt suhteellisen vakaana jo kymmenisen vuotta.
Luken erityisasiantuntijan Ville Vähän mukaan kesänvanhoja poikasia havaittiin myös Könkämäenon yläosassa, noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä alavirtaan.
”Tämä on pohjoisin havainto onnistuneesta lohen kutemisesta Muonionjokeen laskevassa Könkämäenossa, mitä koskaan on tehty.”
Vähintään vuoden vanhojen lohenpoikasten keskitiheydeksi Tornionjoessa arvioitiin 11 poikasta aarilla. Luken mukaan määrä on noin neljänneksen pienempi kuin kymmenen edellisen vuoden keskiarvo.
Simojoen koekalastusalueilla vähintään vuoden vanhojen poikasten määrä, 18 yksilöä aarilla, oli lähellä edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa. Kesänvanhojen poikasten arvioitu tiheys oli seurantahistorian korkein: Portimojärven alapuolisella alueella havaittiin 55 poikasta aarilla.
Tornionjoen vaelluspoikasmäärien arvioidaan sähkökalastusten ja vaelluspoikasten tutkimuspyyntien perusteella olevan nykyisin noin 1,5 miljoonaa poikasta/vuosi. Suurimmillaan määrät ovat olleet vuosina 2017–2018, jolloin poikasten määräksi arvioitiin 1,7–1,8 miljoonaa.
Tänä vuonna vaelluspoikasten tutkimuspyynnillä ei saatu riittävää aineistoa vaelluspoikasmäärän arvioimiseksi. Syynä ovat olleet muun muassa sääolot.
”Korkeat kevättulvat ja nopea veden lämpeneminen saivat aikaan sen, että vaellus ehti käynnistyä ennen kuin seuranta pystyttiin aloittamaan tutkimusrysällä”, kertoo erikoistutkija Jenni Prokkola.
Kymijoessa patojen alapuolella poikastiheydeksi arvioitiin tänä kesänä 18 poikasta aarilla. Alimpien patojen yläpuolisella jokiosuudella tiheysarvio oli Luken mukaan vain kaksi poikasta aarilla. Padon yläpuolelle siirryttäessä tiheys laskee, koska kalateiden kautta kutualueelle pääsee vain pieni määrä lohia.
Luke seuraa lohen luontaisen lisääntymisen onnistumista useiden jokien koskialueiden sähkökalastuksilla vuosittain elo–lokakuussa.
Vaelluspoikasten määriä arvioidaan Simo- ja Tornionjoessa touko–kesäkuussa poikasrysillä tehtävillä tutkimuspyynneillä. Lisäksi vaelluspoikasten määräarvioita tarkennetaan sähkökalastuksen avulla.
Sähkökalastus
Sähkökalastus on kalabiologinen tutkimusmenetelmä, jota hyödynnetään esimerkiksi lohenpoikasten keskitiheyden mittaamisessa. Menetelmä perustuu veteen upotettavien elektrodien avulla luodun sähkökentän vaikutukseen.
Sähkökenttä pakottaa vaikutuspiirissään olevat kalat uimaan liikuteltavaa anodihaavia kohti. Menetelmän avulla kalat saadaan tainnutettua, kerättyä talteen ja mitattua niitä vahingoittamatta.
Mittauksen jälkeen kalat pääsevät virkoamaan sumppuun, josta ne vapautetaan takaisin jokeen.
Kalastuslaki kieltää sähkön käytön kalastuksessa, mutta menetelmää voi erikseen myönnetyllä luvalla käyttää siirtoistutuksessa, kalanviljelytoiminnassa tai tutkimustyössä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
