Droonilla hehtaarin kokoisen alueen kartoitus käy hetkessä. Kuva: Kimmo Haimi
Ratkaisuja hirvivahinkojen ehkäisemiseen haetaan nyt huipputeknologiasta – reppuruiskua ei pystytä kuitenkaan helposti korvaamaan
Hirvieläimet aiheuttavat vuosittain mittavia vahinkoja taimikoissa erityisesti alueilla, joille hirvet jäävät talvehtimaan. Syönninestoaineen droonilevityksestä voi tulla uusi keino torjua hirvien aiheuttamia tuhoja.TilaajalleHausjärvi
Sorkkia sekametsissä -hankkeen tavoitteena on tarjota metsänomistajille lisää työkaluja hirvivahinkojen vähentämiseen. Droonit voivat olla yksi tulevaisuuden keinoista. Kuva: Kimmo HaimiLue artikkelin tiivistelmä- Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos ja Suomen riistakeskus tutkivat droonitekniikan ja tekoälyn hyödyntämistä hirvivahinkojen torjunnassa. Projektipäällikkö Venla Wallius kertoo, että Trico-hirvikarkotteen levitystä drooneilla rajoittaa lainsäädäntö ja useat tekniset ongelmat. Lisäksi liiketoimintapotentiaali on epävarma.
Kameroita mahapuolellaan kuljettava drooni nousee pöristen ilmaan Hausjärvellä. Droonia ohjailee maanmittauslaitoksen vanhempi tutkija Roope Näsi, jonka käsissä drooni kartoittaa noin hehtaarin metsäalan muutamassa minuutissa. Droonin lentäessä näytölle piirtyy suoraan selkeä karttakuva alueesta.
Erilaisia droonien hyödyntämiseen keskittyviä metsähankkeita on parhaillaan käynnissä useita. Yksi niistä tutkii sitä, voidaanko hirvivahinkoja estää droonitekniikkaa ja tekoälyä hyödyntämällä. Hanketta toteuttavat yhteistuumin Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, maanmittauslaitos ja Suomen riistakeskus.
”Tiedämme Trico-hirvikarkotteen olevan toimivaa, mutta hankkeessa on selvitetty sitä, voitaisiinko Tricoa levittää taimikoihin nykyistä reppuruiskutekniikkaa nopeammin ja tehokkaammin droonien avulla”, kiteyttää projektipäällikkö Venla Wallius Suomen Metsäkeskuksesta.
Idea on se, että ensin aineella käsiteltävät taimet tunnistetaan droonissa olevan lidar-kameran ja tavallisen kameran yhdistelmällä hyödyntäen tekoälyä. Kuvien pohjalta tehdään optimoidut lentoreitit ja levitysmallit, joiden mukaan syönninestoainetta levitettäisiin toisella järeämmällä droonilla tarkasti valittuihin taimiin.
Roope Näsi esitteli tapahtuman osallistujille lidar-sensorilla ja kameralla varustettua DJI:n Matrice 300 -droonia. Näytöllä näkyy lidarin luomaa pistepilveä. Kuva: Kimmo Haimi”Mitä enemmän mallia koulutetaan, sitä parempia tuloksia sillä saadaan. Nyt ollaan päästy jo 60 -70 prosentin tarkkuuteen sopivien taimien tunnistamisessa.
Idea kuulostaa ainakin paperilla hyvältä, mutta ennen kuin Trico-droonit ovat todellisuutta, pitää taklata vielä monenlaisia haasteita.
”Yksi isoimmista haasteista on se, että vielä toistaiseksi kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on laitonta.”
”Yksi isoimmista haasteista on se, että vielä toistaiseksi kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on laitonta. Nykyiset EU-lait on kirjoitettu ennen drooniaikaa, joten lainsäädäntö pitää saada ensin ajan tasalle”, Wallius toteaa.
Toistaiseksi lainsäädäntö ei mahdollista kaupallista toimintaa tai edes maanomistajan yksityistä toimintaa. Syksyllä 2024 tuli voimaan kuitenkin jo lakimuutos, joka mahdollistaa lentolevitykset tutkimus- ja koetarkoituksessa. Wallius toteaa, että EU ajaa koko ajan lisää helpotuksia, jotta drooneja voidaan hyödyntää paremmin.
”Yksi isoimmista haasteista on se, että vielä toistaiseksi kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on laitonta”, sanoo projektipäällikkö Venla Wallius Suomen Metsäkeskuksesta. Kuva: Kimmo HaimiParhaillaan käynnissä olevat testaukset ovat paljastaneet myös muita haasteita.
Hankkeessa on testattu ns. lannoitusdrooneja, mutta Tricon kohdennetussa levityksessä niitä ei kuitenkaan suoraan pystytä hyödyntämään. Metsälannoituksessa käytetyt droonit ovat liian isoja, sillä niiden työleveys on peräti yli neljä metriä.
”Leveys on liian suuri, sillä Tricoa halutaan saada kohdennetusti levitettyä vain tiettyihin taimiin, ei joka puolelle. Esimerkiksi jo hirvien kaluamiin taimiin ainetta ei kannata enää tuhlata. Niinpä tähän työhön tarvitaan joko pienempiä drooneja tai puomisumuttimia. Ruotsissa tällaisia on tiettävästi jo kehitteillä”, Wallius kertoo.
Toinen ongelma on Walliuksen mukaan se, että lannoitusdroonien antama minimisuihkaus on noin 10-kertainen siihen, mitä Tricon levityksessä tarvitaan. Taimelle tuprahtaa nyt desin verran ainetta, kun sitä tarvittaisiin noin kymmenen milliä taimea kohden.
Wallius kertoo, että kolmas ongelma on tullut säästöpuista, joita droonin lento-ohjelmat eivät ymmärrä. Lento-ohjelmat on yleensä tehty hedelmäpuita tai viinipensaita ajatellen. Ohjelma menee vielä toistaiseksi sekaisin säästöpuista muodostuvista lentoesteistä ellei niitä ole huomioitu siinä etukäteen.
Kaikki tekniset ongelmat ovat varmasti voitettavissa ajan mittaan. Loogisesti ajatellen työ kannattaisi monestakin syystä siirtää droonien tehtäväksi. Droonien avulla ihmiset eivät itse altistu aineelle ja työ saadaan tehtyä reppuruiskutusta nopeammin ja tehokkaammin. Lisäksi droonilla päästään helposti paikkoihin, jotka ovat ihmiselle vaikeasti saavutettavia.
”Hirvivahinkojen hallinnassa katse kannattaa suunnata yhä enemmän metsien rakenteeseen ja ravintoon, ei pelkästään hirvikantaan”, sanoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta. Kuva: Kimmo HaimiEduista huolimatta hankkeessa pidetään kuitenkin jalat tukevasti maassa ja pohditaan kriittisesti myös sitä, onko toiminnassa oikeasti riittävästi liiketoimintapotentiaalia.
Vaikka kaikki tekniset esteet saataisiin poistettua, se ei takaa vielä sitä, että tästä saataisiin varmuudella kannattavaa liiketoimintaa. Tricoa levitetään männyntaimikoihin tavallisesti loppusyksystä vain noin kahden kuukauden verran. Liiketoiminta onkin hankalaa, jos töitä on vain parin kuukauden verran vuodessa.
”Nähtäväksi jää, saadaanko levityksen hehtaarihinnasta sellainen, että asiakkailta löytyy maksuhalukkuutta ja voidaanko toimintaan yhdistää sitten jotakin muutakin, jotta yrittäjän kalenteri olisi täynnä koko vuoden.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
