

Kari Ikäheimon metsätila Nilsiän Murtolahdessa on ollut suvussa jo 1860-luvulta lähtien. Kun tila siirtyi hänelle, metsää oli noin 70 hehtaaria. Siitä metsäpinta-alaa on kasvatettu lähes 300 hehtaariin.
”Reilut kolme vuotta sitten siirsin tilan pojalleni, koska mielestäni 65-vuotiaana on hyvä aika tehdä se”, Ikäheimo sanoo.
Varsinkin vanhanisännän aika kuluu edelleen päivittäin metsätöissä ja nuori-isäntä Timo Ikäheimokin on päätoiminen metsä- ja maatalousyrittäjä. Juuri tällä hetkellä isäntiä työllistää polttopuiden teko.
”Meillä kaikki hommat on aina tehty itse.”
Kari Ikäheimo oli yksi, joka vastasi MT:n kyselyyn puukaupanteosta ja siihen liittyvien lisäpalvelujen hankkimisesta.
”Meillä kaikki hommat on aina tehty itse, emmekä ole ulkopuolisten palveluita käyttäneet kuin poikkeustilanteissa, esimerkiksi silloin, kun loukkasin jalkani. Metsätaloutemme perustuu omatoimisuuteen.”
Ikäheimon mielestä on järjetöntä käyttää muita palveluntuottajia, jos työt on mahdollista tehdä itse.
”Yhtälö olisi huono, kun puun kantohinta ei kuitenkaan ole kovin korkea, jos pitäisi vielä ostaa palvelut ulkopuolelta. Välistä vetäjiä kyllä on. Esimerkiksi raivauksissa metsänhoitoyhdistys ottaa päältä huomattavan osan.”
Vaikka kulujen osuus olisi pienikin, ne kertautuisivat suurissa puukaupoissa. Ikäheimot myyvät puuta lähes vuosittain.
Vaikka Kari Ikäheimo pitääkin ulkopuolisten tuottamia metsäpalveluja itselleen kalliina, ei hän väitä, että ne yleisesti ottaen olisivat liian kalliita.
”Metsänhoitoyhdistyksen palvelut ovat hyviä etenkin niille metsänomistajille, jotka asuvat toisella paikkakunnalla tai jotka eivät itse kykene suoriutumaan puukaupasta.”
Ikäheimo myös kuuluu metsänhoitoyhdistykseen.
Ikäheimo ei ole tullut laskeneeksi, paljonko he ovat pystyneet tiristämään metsistään lisää tuottoa verrattuna siihen, että hoitotöitä olisi teetetty ulkopuolisilla.
”Se on aina nettoa, mitä ei tarvitse muualle maksaa”, savolaisisäntä summaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
