Kuva: Mira Moisio
Metsätalous tuotti viiden vuoden keskiarvona 7 prosenttia – puun hinta pärjää palkkoja paremmin inflaatiolle
Ilman kantohintojen muutosta metsätalous tuottaa tällä hetkellä noin 5 prosenttia.Tilaajalle
Tammelalainen metsänomistaja Tuomas Pietilä satsaa metsiensä tuottoon tekemällä mahdollisimman paljon itse. Hyvän metsänhoidon lisäksi tuottoa voi parantaa lannoittamalla. Kuva viime keväältä. Kuva: Maria MiklasMetsätaloudella voi päästä reaalisesti 3–6 prosentin vuosituottoon, lupaillaan metsänhoitoyhdistysten sivuilla.
Luken vuosittain laskemien puuntuotannon reaalituottoprosenttien mukaan vaihteluväli on ollut kymmenessä vuodessa paljon suurempi. Kun huippuvuonna 2018 tuotto huiteli 13,5 prosentissa, romahti se jo seuraavana vuonna puoli prosenttia pakkaselle.
Vuonna 2021 käytiin taas 12 prosentin tuotossa, mutta viime vuoden ennakkotietojen perusteella tuotto puolittui kuuteen prosenttiin.
Mistä näin suuri heilunta johtuu, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Esa Uotila?
”Luken sijoitustuottolaskelmassa pääoman arvo lasketaan kantoraha-arvona eli kertomalla pystypuuston määrä niiden pystykauppahinnoilla.”
”Kun pystykauppahinnat nousevat, myös omaisuuden arvo nousee. Puun sijoitustuottotilastossa tätä tuoton osatekijää kuvaa kantohinnan muutos. Se voi olla myös rankasti negatiivinen, kun pystykauppahinnat laskevat.”
Metsäomaisuuden tuotto on ollut viiden vuoden keskiarvona 7 prosenttia, mitä voi metsälle pitää erittäin hyvänä. Uotila muistuttaa, että jaksolle sattuvat vuodet 2018 ja 2021, jolloin pystykauppojen reaalihinnat nousivat selvästi. Toisaalta mitään suuria korjausliikkeitä alaspäin ei tullut.
”Kantohintojen muutoksen vaikutus tuottoon oli keskimäärin 2 prosenttiyksikköä, kun aiemmalla viisivuotiskaudella se oli pyöreä nolla.”
Ilman kantohintojen muutosta yksityinen metsätalous tuotti Uotilan mukaan vuosituhannen alussa noin 4 prosenttia ja tällä hetkellä viitisen prosenttia.
”Vuosina 2018–2022 puunmyyntitulojen, kemera-tukien ja puuntuotannon kustannusten perusteella laskettu tuotto oli 3,3 prosenttia. Päälle tuli puuston nettokasvun arvo, 1,5 prosenttia. Sitä kasvatti etenkin tukkipuuosuuden kasvu, ei niinkään mottien lisääntyminen.”
”Luken tuottolaskelmissa lasketaan suuralueiden keskiarvoja. Puun hinta määräytyy markkinoilla. Keskeinen tekijä, johon voi vaikuttaa, on siten metsien kasvu. Lisääntyvä kasvu lisää hakkuumahdollisuuksia, jotka joko käytetään tai ne kasvattavat pääomaa”, Uotila täsmentää.
Näinä aikoina puun arvoa nakertaa inflaatio.
”Inflaatio syö puun hintaa inflaation verran, mutta tänä, kuten viime vuonnakin puun hinta pärjää paljon paremmin inflaatiota vastaan kuin esimerkiksi palkat.”
Suurmetsänomistaja Timo Kujala kyseenalaisti Talouselämän haastattelussa (13.3.) Luken ylläpitämät metsän liikevoitto- ja kannattavuustilastot. Hänen mielestään pääoma tuottaa suomalaisessa metsässä nykyään hyvin huonosti.
”Luken sijoitustuotto ei huomioi sitä, paljonko metsään on sijoitettu rahaa”, Kujala sanoo.
”Pääomalle on saanut metsästä vain parin prosentin tuoton vuosittain.”
Elleivät puunhinnat nouse rajusti, ei metsämaan hintakaan voi Kujalan mielestä olla kestävällä tasolla, jutussa todettiin.
UB Metsä -rahaston salkunhoitaja Kari Kangas luottaa puun kysyntään ja hinnannousuun pitkällä aikavälillä.
”Kaikki ennusmerkit metsäteollisuudella, metsäsijoittajalla ja metsänomistajalla ovat positiivisia. Kysyntä on kasvanut samalla, kun tarjonta on vähentynyt.”
Kangas viittaa Venäjän hyökkäyssodan myötä markkinoilta poistuneisiin 10 miljoonaan kuutioon raakapuuta, metsäteollisuuden investointeihin Oulussa ja Kemissä sekä vihreään siirtymään. Sellun hinnanlaskua hän pitää normaalina suhdannevaihteluna.
Kangas luottaa myös Luken tilastoihin.
UB Metsä -rahasto tuotti viime vuonna 8,5 prosenttia. Keskimäärin se on Kankaan mukaan tuottanut 5 prosenttia, kun minimitavoite on 4 prosenttia.
”Siitä kun ottaa inflaation pois, reaalituotto on 4 prosenttia. Metsästä puhutaan inflaatiosuojana, ja se toteutuu.”
Kangas huomauttaa, että Luke laskee luvut hieman eri tavalla, mutta malli on hänen mielestään hyvin läpinäkyvä.
”Pitää vain erottaa, otetaanko kantohintojen muutos huomioon vai ei. Niissähän on suuri vaihtelu. Kun vertaa metsän sijoitustuottoon, sehän taas on tasaista helminauhaa, joka on noussut 1990-luvulta nykyiseen noin 4 prosenttiin.
Talouselämän juttuun pääset tästä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
