Tuore tutkimus paljastaa: Metsänomistaja voisi saada hiilensidonnasta jopa kolminkertaiset tulot puukauppaan verrattuna
Jos metsä- ja energiateollisuus joutuisivat maksamaan aiheuttamistaan bioperäisistä hiilidioksidipäästöistä hiilikorvausta vastaavan summan, sillä olisi dramaattiset vaikutukset Suomen puumarkkinoihin.
Vaikka talousmetsästä saisi hiilensidonnan korvausta, sitä kannattaisi VTT:n tekemän tutkimuksen perusteella hoitaa yhä aktiivisesti. Kuva: Kari SalonenMetsien hiilensidonnasta maksettavat korvaukset kasvattaisivat metsänomistajien tuloja tuntuvasti.
Nykyisillä päästöoikeushinnoilla laskettuna metsästä saatavat tulot kaksin- tai jopa kolminkertaistuisivat, arvioi VTT.
VTT:n tuoreen selvityksen perusteella hiilinielutulot olisivat liki kolminkertaiset puunmyyntituloihin verrattuna, mikäli hiilensidonnasta hyvitettäisiin metsänomistajalle 100 euroa hiilidioksiditonnilta.
Alhaisemmalla 40 euron tonnihinnalla hiilensidonnan ja puunmyynnin tulot olisivat lähes yhtä suuret. Hiilidioksiditonnin hinta on tällä hetkellä EU:n päästökaupassa hieman yli 80 euroa.
Bioperäisen hiilidioksidin ja hiilinielujen hinnoittelu johtaisi VTT:n selvityksen perusteella hiilinielujen kasvuun.
Bioperäinen hiilidioksidi oletetaan tällä hetkellä hiilineutraaliksi. Se tarkoittaa sitä, että hiilensidonnasta ei makseta metsänomistajille korvauksia, eikä teollisuuden tarvitse maksaa aiheuttamistaan bioperäisistä hiilidioksidipäästöistä.
Jos hiilidioksidin vapauttaja eli metsä- ja energiateollisuus joutuisi maksamaan aiheuttamistaan päästöistä hiilikorvausta vastaavan summan, sillä olisi dramaattisia vaikutuksia Suomen puumarkkinoihin.
VTT:n mukaan tarkasteltu malli olisi kallis erityisesti selluteollisuudelle. Teollisuuden maksukyky muuttuisi jopa negatiiviseksi eli sen ei kannattaisi välttämättä enää maksaa kuitu- tai energiapuusta.
”Puuston kasvusta saatava hiilihyvitys ja harvennusten vähentäminen todennäköisesti vähentäisivät puun tarjontaa markkinoille. Lisäksi kemiallisen selluntuotannon suuret bioperäisen hiilidioksidin päästöt aiheuttaisivat tehtaille miljoonien eurojen vuosittaiset lisäkustannukset”, VTT arvioi tiedotteessa.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimuksessa luotiin teoreettinen malli, jossa metsänomistajalle hyvitettäisiin viiden vuoden jaksoissa ainespuun kasvuun sitoutuneesta hiilestä.
Mallissa metsänomistaja ei joutuisi maksamaan hyvitystä takaisin hakkuiden yhteydessä.
Päästöistä joutuisi maksamaan bioperäisen hiilidioksidin päästäjä eli tässä tapauksessa metsä- ja energiateollisuus. Maksu realisoituisi vasta, kun hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.
Laskelmien pohjana käytettiin hyvän metsänhoidon suosituksia. Lisäksi huomioitiin rahan aika-arvo. Puun hintojen oletettiin pysyvän ennallaan.
Vastapainoksi hiilinielujen hinnoittelu voisi kannustaa metsäteollisuutta uusien hiilitehokkuutta nostavien teknologioiden käyttöönottoon.
Esimerkiksi ligniinin erotus ja biomassan kuivaus muuttuisivat VTT:n mukaan paljon aiempaa kannattavammiksi.
Myös esimerkiksi biohiilen valmistuksen ja pitkäikäisten puutuotteiden valmistuksen kannattavuus voisi parantua.
VTT painottaa, että laskelmat ovat täysin teoreettisia, eikä niitä esitetä tulevaisuuden ohjauskeinoksi.
Vaikka talousmetsästä saisi hiilensidonnan korvausta, sitä kannattaisi tutkimuksen perusteella hoitaa yhä aktiivisesti.
VTT:n malli heikentäisi kuitenkin harvennusten kannattavuutta. Tarkasteluissa yhden harvennuksen malli osoittautui taloudellisesti kannattavammaksi kuin nykysuositusten mukainen kahden harvennuksen malli. Tulokseen vaikuttaa tutkimuksen rajaaminen ainespuuhun eli tukki- ja kuitupuuhun.
Hiilihyvitys tekisi tutkimuksen perusteella myös metsän lannoittamisesta aiempaa tuottoisampaa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että harvennusten ja päätehakkuun lykkäämisellä 5–15 vuodella on myönteinen taloudellinen vaikutus.
Hanke
VTT:n johtamassa tutkimuksessa selvitettiin hiilinielujen ja bioperäisen hiilidioksidin hinnoittelun vaikutusta metsätalouteen ja nykyistä hiilitehokkaampien ratkaisujen kannattavuuteen.
Käynnistyi toukokuussa 2019 ja päättyi marraskuussa 2022.
Metsäekosysteemin ja metsäklusterin keskinäisriippuvuuksien selvittämiseksi sekä ilmaston ja kansantalouden kannalta parhaan ratkaisun löytymiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta.
Päärahoittajana Keski-Suomen liitto, joka rahoitti sitä EU:n aluekehitysvaroilla.
Rahoittajina olivat myös VTT, Metsähallitus, Yara, Valmet Technologies, Hinskalan yhteismetsä, Alva ja Silvere.
Lisää tuloksia hankkeen verkkosivulla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
