Ruotsalaistutkimuksen tulos haastaa yleisen käsityksen ‒ havumetsä muuttuu hiilinieluksi 10 vuotta avohakkuun jälkeen, jopa 5 vuotta voi riittää

Pohjoismainen havumetsä muuttuu jälleen hiilinieluksi 10 vuotta avohakkuun jälkeen, selviää viime vuoden lopulla julkaistusta Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin, että jo 5–20-vuotiaat puut sitovat enemmän hiiltä kuin vapauttavat.

Tutkimus toteutettiin Svartbergetin tutkimusasemalla Vildelnissä, Itä-Ruotsissa.

Tulos haastaa yleisen käsityksen, jonka mukaan avohakkuuaukot olisivat merkittäviä hiilipäästöjen lähteitä vähintään kymmenen vuoden ajan hakkuun jälkeen. Käsitys johtuu siitä, että sitä tukevat havainnot perustuvat luonnossa tapahtuvista häiriöistä ja lehtimetsävyöhykkeeltä kerättyyn dataan.

Metsän kenttäkerroksen nopea uudistuminen on yksi syy sille, miksi pohjoismaiden boreaaliset havumetsät palautuvat hiilinieluiksi pian hakkuun jälkeen. Heinät ja muut kasvit sitovat hiiltä ennen puiden kasvua.

Lisäksi viileä ilmasto ja ravinneköyhä maaperä saattavat hidastaa avohakkuuta seuraavaa maan hajoamisen nopeutta.

Ruotsissa metsänomistajilla on velvollisuus istuttaa uusia taimia kolmen vuoden sisällä avohakkuusta. Sen ansiosta metsä lähtee kasvamaan nopeammin kuin muualla boreaalisella vyöhykkeellä, kuten Pohjois-Amerikassa.

Myös Suomessa on metsän uudistamisvelvoite. Velvoite on täytetty, kun alueelle on saatu aikaan taimikko 10–25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä.

Heinät ja muut kasvit sitovat hiiltä ennen kuin puut kasvavat. Kuva: Kari Salonen

Vanhojen metsien osuus hiilensidonnassa jakaa mielipiteitä. Osa tutkimuksista tukee käsitystä, jonka mukaan vanhojen puiden hiilensidonta olisi lähellä nollaa tai puut jopa vapauttaisivat hiiltä ilmakehään.

Osa tutkimuksista esittää, että vanhatkin puut pysyvät tehokkaina hiilinieluina. Ruotsalaistutkimus tukee jälkimmäistä teoriaa.

Tutkimuksen mukaan aktiivisesti hoidettujen boreaalisten metsien vanhatkin puut sitovat runsaasti hiiltä verrattuna vähemmän hoidettuihin tai luonnontilaisiin metsiin.

Hoidetuissa metsissä esiintyy myös luonnonmetsiä vähemmän metsäpaloja, tuulenkaatoja ja hyönteistuhoja. Se saattaa edesauttaa puiden tehokasta yhteyttämistä ja hiilensidontaa, tutkimus esittää.

Vanhat metsät sitoivat hoidetussakin metsässä noin puolet siitä, mitä keski-ikäiset metsät. Tutkimus määrittelee vanhat metsät 131–211 vuoden ja keski-ikäiset metsät 61–78 vuoden ikäisiksi.

Tutkimuksen mukaan hiilensidonnan näkökulmasta metsien hoidossa pitäisi panostaa mahdollisimman suuren lehtipinta-alan ja oikeanlaisen maaperän ravinnetasapainon saavuttamiseen. Käytännössä se tarkoittaa metsien oikea-aikaista harventamista ja lannoittamista.

Jaksollinen metsänkasvatus tarjoaa maisematasolla lähestulkoon jatkuvan hiilinielun, tutkimuksessa todetaan. Avohakkuusta hetkellisesti aiheutuva hiilen vapautuminen kumoutuu nopeasti.

Hiilensidonta sekä maaperään että puubiomassaan on boreaalisen vyöhykkeen aktiivisesti hoidetuissa metsissä tehokkaampaa kuin luonnontilaisissa tai harvakseltaan hoidetuissa metsissä.

Aktiivinen metsänhoito vaikuttaa tehostavan puubiomassan kasvua ja saattaa osoittautua paremmaksi kuin vaihtoehtoiset metsänhoitotavat, joissa puiden kasvu jää heikommaksi.

Jaksollisessa metsänhoidossa on kuitenkin huolehdittava oikeiden hoitotoimenpiteiden toteutumisesta.

Tutkimuksen mukaan hiilensidonnan ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta metsän uudistamisen kiertoaika olisi hyvä kasvattaa 100–120 vuoteen.

Suomessakin asiantuntijat ovat suosittaneen metsän kiertoajan pidentämistä ja oikea-aikaisista harvennuksista huolehtimista, jotta hiilinielut saadaan kasvamaan. Osasyy Suomen hiilinielujen pienenemiseen vuonna 2021 oli päätehakkuun aikaistuminen ja liian voimakkaat harvennushakkuut.

Harvennushakkuut on usein tehty liian myöhään, jolloin tulee helposti harvennettua kerralla liikaa. Lisäksi puiden latvus on jo ehtinyt supistua ylitiheässä metsässä, joten puut eivät enää kasva tehokkaasti.