Pitkään ampumakokeita vastaanottanut Esa Riipi: ”Hirvenmetsästäjien ampumataito kaipaa petraamista”

”Ampumakokeen läpäisevät helpoiten nuoret, jotka ovat harrastaneet ammuntaa seuratasolla”, ampumakokeiden vastaanottajana 40 vuotta toiminut ja noin 25 000 koesuoritusta valvonut, kilpa-ampujanakin tunnettu Esa Riipi Sodankylästä kertoo.

Riipin mukaan hirvenmetsästäjien ampumataito alkoi ottaa takapakkia vuonna 2006, kun ampumakokeen uudistuksessa luovuttiin liikkuvan hirvikuvion ampumisesta. Tuosta lähtien ampumakokeen on saanut suorittaa istualtaan pöytätuelta, ja taulukin seisoo sijoillaan.

Uutta ampumakoetta on kritisoitu, koska se ei mittaa metsästäjien ampumataitoa, kuten aikaisempi koe.

”Enää ei tarvitse erikseen harjoitella ammuntaa kokeen suorittamiseksi. Riittää, että ase on kohdistettu. Liikkuvan hirvikuvion ammunta tekisi hyvää useimmille, sillä harvemmin metsästä löytyy pöytää, jonka päältä voisi ampua.”

Liikkuvan hirvikuvion ammunnasta luovuttiin ampumakokeessa vuonna 2006, mutta taululaitteisto on vielä käytössä monilla ampumaradoilla. Kuva: Kari Lindholm

Metsästäjien ampumaharjoittelua hyydyttävät myös viimeaikaiset ampumaratojen lakkauttamiset sekä hirviratojen purkamiset käytön ja kunnossapidon puuttuessa.

Riipi huomauttaa, että ampumataidon ylläpito ja aseenkäsittelyn turvalliset rutiinit vaatisivat ampumaradalla käymistä muulloinkin kuin joka kolmas vuosi suoritettavan ampumakokeen merkeissä.

”Näyttää siltä, että karhunmetsästäjät harjoittelevat ammuntaa muita enemmän. Hyvä ampumataito ehkäisee riistan haavoittamista.”

Hirvenmetsästäjien ampumaharjoittelun laiskistuminen johtuu siitäkin, että haukkuvat hirvikoirat ovat yleistyneet, ja usein hirvet kaataa koiran ohjaaja.

Mikäli maastossa on susia, eikä koiraa voi käyttää, on vanhan liiton ajometsästys yhä valttia. Tuolloin passissa joudutaan ampumaan ajoketjun edessä nelistäviä hirviä.

Hirvikuvio liikkuu kiskoilla ja on näkyvillä 23 metrin levyisessä ampuma-aukossa neljän sekunnin ajan.  Kuva: Kari Lindholm

Ampumakokeen uudistuksessa laukausten määrä väheni kuudesta neljään. Osuma-alueiden läpimitat kutistuivat 65 senttimetristä hirvi- ja peura- sekä kauriskokeen 23 senttimetriin sekä karhukokeen 17 senttimetriin. Ampuma-aikaa jatkettiin 90 sekuntiin ensimmäisestä laukauksesta lukien.

Ampumakokeen voi suorittaa metsäkauriskokeena, hirvi- ja peurakokeena tai karhukokeena. Aiottu koeluokka pitää ilmoittaa ennen koesuoritusta.

”Jos ampuja on valinnut suoritettavaksi karhukokeen, mutta ei täytä sen vaatimuksia, suoritusta ei saa hyväksyä myöskään metsäkauris- tai hirvi- ja peurakokeena”, Riipi selvittää.

Hyväksytyllä karhukoesuorituksella saa osallistua ampujana myös kauriin, hirven ja peuran metsästykseen, mutta hyväksytyllä kauris-, hirvi- tai peurakoesuorituksella ei saa ampua karhua.

”Liikkuvan hirvikuvion ammunta sadalta metriltä eli metsästyshirvi on Metsästäjäliiton virallinen kilpailulaji, jota kannattaa harjoitella ampumataidon ylläpitämiseksi”, Esa Riipi sanoo. Kuva: Kari Lindholm

Riipi kertoo, että liikkuvan hirvikuvion ammunta tuotti aikanaan vaikeuksia ikäihmisten lisäksi nuorisolle sekä pienikokoisille naisille, jotka eivät jaksaneet kannatella painavaa asetta.

Ampumakoesäännöissä sanotaan, että suorituspaikalle saavutaan ase ja lipas tyhjinä patruunoista. Silti jotkut saapastelevat ampumakatokseen lipas täytettynä. Silloin ammunnanvalvoja joutuu puuttumaan tilanteeseen.

”Miettikääpä vaaratilannetta, joka syntyy, kun neljännen laukauksen jälkeen ampuja lyö lukot kiinni ja poistuu viidennen patruunan ollessa piipussa”, Riipi sanoo.

Ampumakokeen voi suorittaa, kun metsästystutkinto on suoritettu ja metsästyskortti maksettu. Kokeita järjestetään vielä syksyn aikana, viimeiset joulukuun alussa.