Oksasen jäätyä eläkkeelle vuonna 2013 aikaa vapautui entisestään elämäntavalle. Kuva: Jaana Kankaanpää
Puoli vuosisataa metsästäneen Pertin, 77, mielestä laji on kehittynyt – ”Ammunnasta on tullut hyväksyttävämpää”
Uuttamaata kiertäessään metsästäjäpiirin toiminnanjohtajana Pertti Oksanen kohtasi erikoisen haasteen kauniaislaisten metsästäjien kanssa.TilaajalleOrimattila
77-vuotias Pertti Oksanen on nähnyt ja kokenut paljon ammunnan parissa. Kuva: Jaana KankaanpääOrimattilalaisella Pertti Oksasella kestää hetki laskiessaan, kuinka kauan hän on ollut metsästyksessä mukana. Lopulta vastaukseksi saadaan ”reipas puolivuosisata”.
”Maalaistalon kasvattina laji vei äkkiä mukanaan. Ennen aselupia tein riistanhoitotöitä, missä pääsin tutustumaan hyvin porukkaan.”
Vuosien varrella Oksanen kertoo kokeneensa ja nähneensä kaikenlaista metsällä, mutta ensimmäinen hirvikaato on jäänyt erityisesti mieleen.
”Hetken aikaa siinä vierähti, että ensimmäinen tuli ’hollille’. Kaato oli kyllä sykähdyttävä hetki, kun en halunnut epäonnistua laukauksessa”, hän muistelee.
Oksanen naurahtaa ajautuneensa pian myös vastuutehtäviin, joista hän ei osannut omiensa sanojensa mukaan kieltäytyä. Metsästysseuran tehtävien kautta ovi aukeni vaativampaan toimeen.
”Harrastus vei lopulta niin paljon mukaan, että olin 25 vuotta Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana.”
”Työnantaja oli joustava, kun se oli itse.”
Luottamustehtävätyötä ennen Oksanen toimi muun muassa pyyntivälineitä valmistavan yrityksen yrittäjänä.
”Työnantaja oli joustava, kun se oli itse”, 77-vuotias metsästäjä naurahtaa.
Uudenmaan piirin ajoilta orimattilalainen muistelee lämmöllä monia asioita, kuten piirin järjestämiä Uudenmaan erätulia.
”Helsinkiä myöten suurelle yleisölle tuotiin muutakin tunnetuksi, kuin pelkkä riistalaukaus.”
Paikkakuntakohtaiset erot huomasi Oksasen mielestä kuntayhteistyössä selkeästi. Maalla oltiin joustavampia, kun taas kaupungeissa törmäsi välillä erikoisiinkin haasteisiin.
”Kauniaisissa ongelmaksi muodostui runsaslukuinen lääkärijäsenkunta, jotka maksoivat ruhtinaallisesti itsensä talkoista pois.”
Oksanen jäi toiminnanjohtajan työstä eläkkeelle vuonna 2013, mikä mahdollisti entistä enemmän aikaa ”harrastuksen” parissa toimimiseen.
Hän myöntää metsästyksestä tulleen lopulta aikaa vievä elämäntapa, vaikkei sitä minään rasitteena ole koskaan pitänyt.
”Perheeltä tämä vaati paljon, kun välillä iltaisin saattoi olla kaksikin tilaisuutta. Olen saanut tästä todella paljon.”
Aloittaessaan itse metsästyksen orimattilalainen kertoo muutaman vanhan metsästäjän johtaneen usein kaikkea itsevaltaisesti, mutta vähitellen toimintatavat tervehtyivät.
”Vahvempien virvokkeidenkin käyttö loppui myös. Hyvä niin, sillä ennen muutosta osa väsähteli passipaikoille.”
”Tällä hetkellä jahtien organisointi on aivan erilaista, kun tekniset laitteet puhelimineen ovat kehittyneet. Fiksummat porukat hakevat saaliin mönkijällä pois”, hän jatkaa.
Myönteiseksi kehityskuluksi Oksanen nostaa lisäksi esille tyttöjen kasvaneen kiinnostuksen metsästysalaan.
”Muutenkin metsästys ja sen ympärillä oleva toiminta on muuttunut näinä vuosina paljon”, hän lisää.
”Metsästys ja sen ympärillä oleva toiminta on muuttunut näinä vuosina paljon.”
Paljon nähnyt metsästäjä on ollut esimerkiksi pitämässä metsästäjäkursseja sekä antamassa ampumakoulutusta. Metsästyksen kautta hän avautui myös ampumaradan toimintaan mukaan.
”Se oli luonnollista, sillä ampumarata on suuri osa tätä harrastusta”, Oksanen perustelee.
Metsästäjien ampumakokemus on kehittynyt hänestä selvästi vuosikymmenien saatossa.
”Aiemminkin piti ampua niin sanotut ruosteammunnat, mutta moni jätti harjoittelun minimiin. Nyt tilanne on toisin.”
Orimattilalainen sanoo osallistuneensa lukuisien Metso-leirien toteuttamiseen metsästyksestä kiinnostuneille nuorille. Hän laskeskelee omien Metso-leiriensä läpi kulkeneen yli tuhat nuorta.
”Erämessuilla tuli kerran yksi mies jutulle, enkä meinannut tunnistaa. Sitten mies kertoi olleensa Metso-leirillä aivan tenavana.”
Ampumaradan ylläpitäminen vaatii kokeneen metsästäjän mukaan paljon talkootyötä. Kuva: Jaana KankaanpääAmpumaratojen ympäristöluvat ovat Oksasen mielestä tällä hetkellä ”kovat”. Vaatimuksien täyttäminen vaatii melkoisen työmäärän.
”Nykyisestä ampumaradasta valitettiin paljon, minkä lisäksi jouduimme tekemään monia vallituksia”, hän listaa.
Orimattilan ampumarataa pyörittää yhteistyössä viisi toimijaa yhden ampumaratayhdistyksen kautta, mikä muun muassa säästää viranomaismaksuissa.
”Rata vaatii todella paljon talkootyötä ja organisointia, jotta nurkat saadaan pidettyä isojakin kisoja varten siistissä kunnossa.”
Radan ympäristölupa edellyttää neljää hiljaista viikonloppua kesäkuusta elokuuhun, joiden Oksanen sanoo vaikuttavan paljon ratayhteisön arkeen.
”Kyseiset viikonloput ovat niitä kalliimpia, sillä ampumarata elää ampujista ja tapahtumista.”
Oksasen ampumakursseille osallistuvien kirjo on laajentunut vuosien varrella. Kuva: Jaana KankaanpääKysyttäessä talkoolaisten ja vapaaehtoisten määrästä Oksanen vastaa apukäsiä riittävän hyvin, vaikka tiettyjä muutoksia asiassa on huomattu.
”Nuoremmalla polvella on hieman haasteita irrottautua omasta arjesta. Kodin ’pelisäännöt’ tuntuvat koventuneen”, hän hymähtää.
Ampumaradalle saapuu Oksasen mukaan laajalta alueelta ”mukavasti” erilaisia käyttäjiä, esimerkiksi hänen pitämiinsä uusien metsästäjien koulutukseen.
”Metsästys ja ammunta tuntuvat olevan nosteessa. Kaikki peruskurssit ovat täynnä, ja ilahduttavaa on ollut huomata osallistujissa olevan monta naista.”
Pertti Oksanen
Syntynyt 1947 Orimattilassa.
Toiminut pyyntivälineitä ja muita ammuntaan liittyviä välineitä valmistavan yrityksen yrittäjänä.
Metsästänyt yli 50 vuotta. Eläköityi vuonna 2013 Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan työstä, jossa ehti toimia 25 vuotta.
Pitää yhä uusille metsästäjille ampumakoulutuksia. Leski, kaksi aikuista lasta.
Oksanen kuvaa lajin harrastajajoukon monipuolistuneen. Metsästyksen pariin johtaa lisäksi yhä useampi syy.
”Osa on pohtinut harrastusta pitkään, kun taas toisia mukaan ohjaa sukulaiselta peritty ase”, metsästyskurssien pitäjä avaa.
Aseen käsittelyn kurssilaiset oppivat Oksasesta helposti, mutta eräs asia on osoittautunut välillä pieneksi haasteeksi.
”Varsinkin nuoremmille saisi hieman enemmän malttia mukaan. Laukauksessa onnistuminen vaatii keskittymistä, sillä sitä ei voi sujauttaa vain tuosta.”
Oksanen pohtii ampumataidosta tulleen hyväksyttävämpää Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa. Kuva: Jaana KankaanpääOksasen mukaan metsästyksessä oppii kunnioittamaan luontoa.
”Ymmärtää kokonaisuutta, ettei luonnosta oteta mitään, vaan voi saada jotain tuurin avulla. Riistalaskentojen ja muiden oheistöiden arvon on myös oppinut.”
Huolimatta monesta myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta aselupien saanti on tiukentunut kokeneen metsästäjän mukaan selvästi.
”Harrastuneisuus tulee osoittaa, mitä varten kirjoitetaan usein harrastustodistuksia.”
Aivan viime aikoina ymmärrys ampumaharrastukseen on kuitenkin Oksasen mukaan parantunut, mihin hän arvelee Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa vaikuttavan paljon.
”On alettu nähdä, mihin se johtaa, jollei kukaan osaisi ampua. Ammunnasta on tullut hyväksyttävämpää”, orimattilalainen summaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
