Järeästä puusta voidaan valmistaa tuotteita, joihin hiili sitoutuu pitkäksi aikaa. Kuva: Markku Vuorikari
Hiilinielut nousuun ilman pakkokeinoja: Professori ehdottaa verohelpotusta järeän tukin myyntiin
Lauri Mehtätalon mukaan järeän tukin kevennetty myyntivero olisi vapaaehtoisena keinona parempi tapa vahvistaa hiilinieluja kuin esimerkiksi läpimittarajojen palauttaminen metsälakiin.Tilaajalle
Puuston hakkaaminen nykyistä järeämpänä lisäisi metsien hiilinielua ja ylläpitäisi kasvua. Kuva: Jaana KankaanpääMetsien hiilinieluja voitaisiin vahvistaa keventämällä järeän tukin myyntitulojen verotusta, esittää metsäsuunnittelun professori Lauri Mehtätalo Luonnonvarakeskuksesta.
Helsingin Sanomat julkaisi Mehtätalon mielipidekirjoituksen aiheesta maanantaina 29.5.
Verokevennyksen tarkoitus olisi kannustaa metsänomistajia viivästyttämään hakkuita järeän tukin tuottamiseksi. Se lisäisi metsien hiilinielua lyhyellä aikavälillä, ja nostaisi ajan mittaan pitkäikäisiin puutuotteisiin sitoutuvan puun osuutta hakkuista.
Mehtätalon mukaan hakkuiden rajoittaminen on ainoa tapa, jolla puuston hiilinielua voidaan lisätä riittävän nopeasti ja voimakkaasti ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Valtio on tavallaan myynyt Suomen hiilinielut EU:lle, joten verovähennyksellä valtio voisi ostaa ne metsänomistajilta.” Lauri Mehtätalo
Hakkuiden rajoittamisen pitäisi kuitenkin olla väliaikaista, jotta metsien kasvu ei alkaisi laskea. Jos hakkuut pidetään pysyvästi kasvua pienempinä, metsät vanhenevat ja kasvu hiipuu. Silloin hiilinielun ylläpito vaatisi tulevaisuudessa yhä voimakkaampaa hakkuiden rajoittamista.
”Valtio on tavallaan myynyt Suomen hiilinielut EU:lle, joten verovähennyksellä valtio voisi ostaa ne metsänomistajilta. Tässähän palaset loksahtaisi tosi hyvin yhteen, verokannustin johtaisi juuri siihen mitä halutaan.”
Veroetu olisi Mehtätalon mielestä vapaaehtoisena kannustimena parempi, pitkän ajan metsäpolitiikan mukainen vaihtoehto kuin hakkuiden järeyden sääntely metsälain määräyksillä. Jäykkä, pakollinen läpimittaraja ei myöskään huomioisi vaihtelevia olosuhteita ja vaatisi omat kriteerinsä esimerkiksi jatkuvaan kasvatukseen. Metsiä on voitava hakata joustavasti esimerkiksi metsätuhojen näkökulmasta.
”Etelä-Suomen kuusikoissa kiertoajan jatkaminen on kirjanpainajariskin takia ongelmallista, eikä sitä missään nimessä voi edellyttää.”
Mehtätalo kertoo saaneensa ideastaan myönteistä palautetta sekä ympäristö- että metsäammattilaisilta.
Jos veromuutosta alettaisiin valmistella toden teolla, pitäisi seuraavaksi tehdä huolelliset selvitykset läpimittarajoista ja verovähennyksen suuruudesta.
Veromuutosten haittapuolena Mehtätalo näkee, että ne vaikuttavat puumarkkinoihin. Pelkkä aie ja selvitys voi vaikuttaa metsänomistajien puun myynteihin. Siksi muutos pitäisi toteuttaa vähitellen ja huolellisesti.
”Pitäisi nyt luvata, että verovähennystä aletaan maksaa 5–10 vuoden päästä. Se vaatisi pysyvyyttä ja luottamusta metsäpolitiikkaan. Toisaalta kannuste ei saisi olla liian raju, jotta puun tarjonta säilyisi riittävän vakaana.”
Muutoksen toteuttamiseksi tarvittaisiin myös puuta ostavan metsäteollisuuden vastaantuloa. Verovähennyksen pitäisi perustua hakkuukoneen mittaamiin yksityiskohtaisiin tietoihin, joita metsänomistajan on nykyisin vaikea saada.
Lauri Mehtätalon kirjoitus Helsingin Sanomissa
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
