• Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi – Syke väläyttää metsänomistajalle sekä hakkuuveroa että korvausta hiilensidonnasta

    Jotain on pakko tehdä, sillä jollei Suomi saavuta hiilinieluvelvoitteitaan, se voi käydä kalliiksi.
    Tilaajalle
    Mitä järeämpi puu ja pitkäikäisempi lopputuote, sen parempi ilmastolle.
    Mitä järeämpi puu ja pitkäikäisempi lopputuote, sen parempi ilmastolle. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    20.4.202311:51
    Jukka Hämäläinen

    Suomella on merkittäviä haasteita saavuttaa vuoteen 2025 ulottuvat EU:n ilmastovelvoitteet. Metsien hiilinielu on jäämässä selkeästi liian pieneksi, varoittaa Suomen ympäristökeskus (Syke) uudessa raportissaan.

    ”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa Syken johtava tutkija Sampo Soimakallio tiedotteessa.

    Hiilinielun vahvistamiseksi ei ole toistaiseksi otettu käyttöön riittävän tehokkaita keinoja, vaikka niitä on olemassa.

    Tuore raportti listaa näitä ohjauskeinoja ja pohtii niiden hyviä ja huonoja puolia.

    Yksi keino voisi raportin mukaan olla metsänomistajalle hiilensidonnasta maksettavat korvaukset. Metsänomistajalle hyvitettäisiin päätehakkuun lykkäämisestä aiheutuvat kustannukset.

    Rahat korvauksiin voitaisiin saada puun jalostajilta ja polttajilta, jotka joutuisivat hankkimaan nieluyksiköitä metsänomistajilta. Raportissa mainitaan hiilivero, jota joutuisi maksamaan puutuotteesta vapautuvan hiilen mukaan.

    Toisaalta metsänomistaja voitaisiin määrätä maksamaan hakkuuvero, joka porrastettaisiin puutavaraluokkien mukaan niin, että tukista maksettaisiin vähiten veroa.

    Myös suojeltujen metsien pinta-alaa voitaisiin lisätä.

    Selvityksessä arvioidaan, että toteutuneella puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä. Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan hakkuukertymä oli viime vuonna 75 miljoonaa kuutiota.

    Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi Syken mielestä nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja.

    ”Nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista”, tunnustaa Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen.

    ”Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi”, Pihlainen tähdentää.

    Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä on vaarassa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.

    Syken raporttiin pääset tästä.

    Lisää aiheesta
    • EU:n metsiin kodistuvien päätösten seurauksena korjuukustannukset voisivat kasvaa merkittävästi ja kalusto- ja kuljettajatarve jopa 15 prosenttia nykytilaan verrattuna.

      Metsä | Asiantuntijat: EU:n metsäpäätökset voivat muuttaa teollisuuden puuhuoltoa ja -korjuuta

      Tilaajalle
    • Vihreät suojelisivat luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt. Vasemmistoliitto suojelisi ”vanhat arvometsät” välittömästi.

      Metsäpolitiikka | MT perkasi vaaliohjelmien metsälinjaukset – nämä puolueet vaativat lisää rajoituksia hakkuille

    • Sanna Marin kertoo, että hänen välinsä presidentti Sauli Niinistöön ovat asialliset ja toimivat. ”Kuten kuuluukin.”

      Politiikka | Sanna Marin haluaa leikata maataloustukia ja viivästyttää metsien hakkuita: ”Tietenkin me tarvitsemme metsätaloutta”

    • Hirrestä tehty rakennus on todella pitkäaikainen hiilivarasto.

      Rakentaminen | Puurakentaminen on ympäristöteko

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin