Suomella on merkittäviä haasteita saavuttaa vuoteen 2025 ulottuvat EU:n ilmastovelvoitteet. Metsien hiilinielu on jäämässä selkeästi liian pieneksi, varoittaa Suomen ympäristökeskus (Syke) uudessa raportissaan.
”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa Syken johtava tutkija Sampo Soimakallio tiedotteessa.
Hiilinielun vahvistamiseksi ei ole toistaiseksi otettu käyttöön riittävän tehokkaita keinoja, vaikka niitä on olemassa.
Tuore raportti listaa näitä ohjauskeinoja ja pohtii niiden hyviä ja huonoja puolia.
Yksi keino voisi raportin mukaan olla metsänomistajalle hiilensidonnasta maksettavat korvaukset. Metsänomistajalle hyvitettäisiin päätehakkuun lykkäämisestä aiheutuvat kustannukset.
Rahat korvauksiin voitaisiin saada puun jalostajilta ja polttajilta, jotka joutuisivat hankkimaan nieluyksiköitä metsänomistajilta. Raportissa mainitaan hiilivero, jota joutuisi maksamaan puutuotteesta vapautuvan hiilen mukaan.
Toisaalta metsänomistaja voitaisiin määrätä maksamaan hakkuuvero, joka porrastettaisiin puutavaraluokkien mukaan niin, että tukista maksettaisiin vähiten veroa.
Myös suojeltujen metsien pinta-alaa voitaisiin lisätä.
Selvityksessä arvioidaan, että toteutuneella puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä. Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan hakkuukertymä oli viime vuonna 75 miljoonaa kuutiota.
Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi Syken mielestä nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja.
”Nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista”, tunnustaa Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen.
”Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi”, Pihlainen tähdentää.
Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä on vaarassa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
