”Uskomme, että metsäteollisuus haluaa kehittää omia tuotteitaan. Tulevaisuudessa saamme varmasti korkeamman jalostusarvon tuotteita ja sitä kautta yhteiskuntaan lisää euroja vähemmästä puunkäytöstä”, sanoo Sanna Marin. Kuva: Jarkko Sirkiä
Sanna Marin haluaa leikata maataloustukia ja viivästyttää metsien hakkuita: ”Tietenkin me tarvitsemme metsätaloutta”
Metsäpolitiikan pitää olla kansallisissa käsissä, painottaa Sanna Marin MT:n vaalihaastattelussa.
Sanna Marin kertoo, että hänen välinsä presidentti Sauli Niinistöön ovat asialliset ja toimivat. ”Kuten kuuluukin.” Kuva: Jarkko SirkiäSuomalaiset eivät suhtaudu velkaantumiseen huolettomasti, sanoo Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin MT:n vaalihaastattelussa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi viime viikolla MT:lle, että Suomessa suhtaudutaan valtion ja kotitalouksien velkaantumiseen liian huolettomasti. Niinistöstä kotitalouksille on annettu malli, jonka mukaan varovainen suhtautuminen velkaan ei enää kannata.
”En näe, että Suomessa suhtaudutaan velkaantumiseen kovin huolettomasti. Sanoisin, että siihen suhtaudutaan vakavammin kuin monissa muissa maissa”, sanoo Marin.
MT haastattelee eduskuntavaalien alla eduskuntapuolueiden puheenjohtajia.
Marinin mielestä syyt, miksi kotitaloudet ottavat lainaa, ovat perinteisiä ja selkeitä.
”Suurin syy kotitalouksien velkaantumiseen on asuntolainan ottaminen. Suomessa asuminen on verrattain kallista kasvavilla kaupunkiseuduilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Hyvin harvalla on omasta takaa sellaista varallisuutta, että pystyisi ostamaan asunnon ilman lainaa.”
Valtion velkaantumisesta ja julkisen talouden tilasta on syytä olla huolissaan, Marin sanoo.
Hänestä valtion viime vuosien velkaantumiseen on selvät syyt: maailmanlaajuinen pandemia, sota Euroopassa ja sitä seurannut energiakriisi. ”Kaikki nämä ovat vaatineet valtiolta vastuunkantoa ihmisten, yritysten, kotitalouksien ja myös kuntien puolesta.”
Marinista tasapainoinen valtiontalous on koko kansakunnan etu. ”Pienempien paikkakuntien näkökulmasta on väliä myös sillä, missä tilanteessa kuntatalous on.”
Kunnilla on iso rooli maaseudun elinvoiman vahvistamisessa.
”Onneksi kuntataloudessa on mennyt nyt viime vuosina paremmin johtuen siitä, että valtio on tullut korona-aikana mittavastikin kuntien avuksi. Sote-uudistus tulee vähentämään kuntien menopainetta tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat.”
SDP esitteli verolinjauksiaan helmikuussa. ”Meidän verotuksen vaihtoehtomme lähtee siitä, että tukimme verotuksen porsaanreikiä omistamisen ja isojen varallisuuksien kohdalla”, Marin sanoo.
SDP on varautunut toteuttamaan 1–2 miljardin euron sopeutustoimet ensi vaalikaudella.
Vaaliohjelman mukaan säästöjä haetaan muun muassa yritys- ja maataloustuista tehottomien ja haitallisten tukien karsimiseksi.
Marin uskoo, että maatalousyrittäjät haluavat kehittää omaa toimintaansa ympäristön kannalta kestävämmäksi. ”Tässä maataloustuet ovat yksi elementti, jolla voidaan varmistaa kestävä toiminta.”
Noin sadan miljoonan euron säästöjä puolue hakee fossiilitalouteen kohdistuvista tuista, esimerkiksi maatalouden energiaveron palautuksesta.
”Me peräänkuulutamme erityisesti sitä, että fossiilituista pitää päästä eroon, niin maatalouden puolella kuin muuallakin”, Marin sanoo.
Maataloudessa uusiutuvaa vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä. Esimerkiksi järkevän sähkötraktorin valmistaminen ei ole nykyteknologialla mahdollista.
”Tämä ei ole yhden tai kahden vuoden asia. Se pitää varmistaa, että kestävämpään toimintaan on mahdollista siirtyä. Emme halua vaikeuttaa maatalousyrittäjien tilannetta vaan uudistaa yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan yhteistyössä alan kanssa.”
SDP:stä elinvoimainen maatalous on ensiarvoisen tärkeä myös tulevaisuudessa.
”On tietenkin kuluttajan etu, että meillä on hyvää kotimaista ruokaa, mutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta se on erittäin tärkeä asia.”
Lisää aiheesta: JCB esitteli ensimmäiset vetykoneensa päästäkseen hiildioksidipäästöistä eroon – projektiin on mahtunut myös katkeransuoloinen kokeilu
Metsien hakkuut eivät ole Suomessa kestävällä tasolla viimeisimpien tutkimusten mukaan, Marin sanoo.
”Meidän pitää aika herkällä korvalla kuunnella tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka ovat asiaan perehtyneet. Nyt nämä uusimmat laskelmat näyttävät, että hiilinielumme ovat pienentyneet paljon enemmän kuin mitä vähän aikaa sitten oletimme.”
Metsien kasvun varmistamiseksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa tulisi Marinin mukaan pohtia taloudellisia kannustimia, jotka saisivat metsänomistajat kasvattamaan metsää nykyistä vanhemmaksi. Yksi keino voisi olla palkitseminen metsän siirtämisestä suojelutoimintaan.
”Metso-ohjelma on ollut hyvin menestyksekäs. Siihen onkin lisätty tällä kaudella rahoitusta huomattavasti. Rahoituksen taso pitää pitää riittävänä, että metsien suojelu on kannattavaa ja mahdollista yksityisille metsänomistajille.”
”Aina on varmasti sijaa arvioida, tarvitaanko muitakin keinoja.”
"Tietenkin me tarvitsemme metsätaloutta ja SDP haluaa, että Suomessa on elinvoimainen metsätalous tulevaisuudessakin", Marin sanoo.
Metsälakia on SDP:stä syytä uudistaa. ”Yksi kysymys on, kannustaako laki hakkaamaan puustoa liian nuorena.”
Metsälain ilmastoarviointi valmistuu maaliskuussa.
”Haluamme odottaa arviointia ja valistuneiden arvioiden pohjalta tarkastella, mihin suuntaan lakia pitää kehittää.”
Mitä olet tehnyt suomalaisen metsänomistajan puolesta Brysselissä?
”Kyllä minä olen paljon saanut pitää Suomen metsiä esillä eri yhteyksissä. Mielestäni olemme yhdessä valtioneuvostossa tehneet asian eteen paljon töitä.”
Marinista Suomi on vaikuttanut aktiivisesti EU:n metsiä koskevaan politiikkaan. Ennallistamisasetuksen kohdalla pääministeri on tehnyt vaikuttamistyötä esimerkiksi komission puheenjohtajan suuntaan. Taksonomia-asetuksessa Suomi vaikutti aktiivisesti jo valmisteluvaiheessa.
”Jos ratkaisu ei ole riittävän hyvä, Suomi voi äänestää vastaan. Näin toimittiin taksonomian kohdalla.”
Metsäpolitiikan pitää olla kansallisissa käsissä, Marin painottaa.
”Metsiin tullaan myös luonnon monimuotoisuuden kautta. Tällöin meidän pitää varmistaa, että meidän erityispiirteemme huomioidaan.”
Hallitus on kasvattanut poliisien määrää Sanna Marinin mukaan merkittävästi. ”Tämä asia tulee varmasti olemaan seuraavankin hallituksen työlistalla.” Lisäksi pitää puuttua rikollisuuden juurisyihin esimerkiksi sosiaalipolitiikan ja koulutuksen keinoin. ”Ilman juurisyihin puuttumista emme pärjää.” Kuva: Jarkko SirkiäYlijäämäisiin valtiontalouden vuosiin päästään Marinista parhaiten hakemalla talouskasvua ja kohentamalla työllisyyttä.
SDP:n yksi tavoite on 80 prosentin työllisyysaste. Sen saavuttamiseen tarvitaan monenlaisia keinoja, ennen muuta koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa.
”Meillä on jo tällä hetkellä hyvin laajasti osaajapulaa eri aloilla. Emme yksin pärjää, kun väestömme ei kasva.”
”Tulevalla vaalikaudella tulee keskittyä peruskoulun ongelmien korjaamiseen. Lisäksi tavoitteemme on nostaa korkeakoulutettujen määrää ja toteuttaa myös neljän prosentin tavoite TKI-toiminnan osalta vuoteen 2030 mennessä.”
Marinista korkeakouluverkosto on maassamme nyt kohtuullisen kattava eikä sitä ole syytä supistaa.
Miksi nuoret uupuvat työelämässä?
Syyt ovat eri aloilla erilaisia. Ajatustyön tekijöillä työ monesti seuraa tekijäänsä myös kotiin, Marin sanoo. ”Tämä uuvuttaa. Myös sillä on oma roolinsa, että on koko ajan tavoitettavissa.”
”Nuorilla on tänä päivänä myös aika paljon paineita. Peräänkuuluttaisin enemmän armollisuutta ja inhimillisyyttä niin yhteiskunnassa kuin työelämässäkin.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
