Niinistöltä kitkerä moite viime vuosien ”rahaa saa eikä se maksakaan” -politiikasta − nuorille annettiin väärä malli
Tasavallan presidentin mielestä Suomessa suhtaudutaan edelleen velkaantumiseen liian huolettomasti.München
MT haastatteli presidentti Niinistöä Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä. Niinistö uskoo että suomalaisessa metsäkeskustelussa löydetään kaikkia tyydyttävä tasapaino talouskäytön ja suojelun välille. Kuva: Werner BachmeierVaikka suurin osa presidentti Sauli Niinistön ajasta ja energiasta meni Münchenin turvallisuuskokouksessa Ukrainan sodan ja Nato-jäsenyysprosessin puimiseen, hän otti MT:n haastattelussa kantaa myös kotimaan talouspoliittiseen keskusteluun.
”Velkaantumisen suhteen ollaan hyvin huolestuttavassa tilanteessa. Huolta lisää se huolettomuus, jolla velkaantumiseen suhtaudutaan”, Niinistö korostaa.
Hän ihmettelee sitä, ettei korkotason voimakas nousu ole poistanut ”huolettomuutta”.
”Sitä on ilmassa edelleen”, Niinistö sanoo.
Presidentti ei haastattelussa suoraan arvostele mitään puoluetta eikä talousasiantuntijaa. Hän on aikaisemminkin yleisellä tasolla kantanut huolta velkaantumiseen liittyvästä huolettomuudesta.
Huolettomuutta ovat viljelleet erityisesti pääministeripuolue sosiaalidemokraattien ja myös vasemmistoliiton edustajat sekä heidän talouspoliittiset neuvonantajansa.
Niinistö muistuttaa, että matalien korkojen aikana pyöritettiin ”aika aktiivisesti” sanomaa, jonka mukaan ”rahaa on, sitä saa lisää eikä se maksakaan mitään”. Viimeksi mainitulla viitattiin nimenomaan matalaan korkotasoon.
”Niinhän tätä maailmaa ei sitten kuitenkaan ole rakennettu”, Niinistö huomauttaa MT:lle müncheniläisen hotellin neuvotteluhuoneessa.
Yksi hänen pääviesteistään on koko ajan ollut, että vaikka valtiot eivät koskaan maksa kaikkea velkaansa kokonaan takaisin, korkoja kuitenkin joudutaan maksamaan.
”Ehkä oleellisinta oli se, että kotitalouksille ja aivan erityisesti nuorille annettiin malli, jonka mukaan varovainen suhtautuminen velkaan ei enää kannata. Ilmiö on sukua sille, mitä tapahtui 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Pankinjohtajat vakuuttivat yrittäjille, että ulkomaista halpaa lainaa kannattaa ottaa”, Niinistö kertaa.
Hän myöntää, että suomalaisessa yhteiskunnassa on nähtävissä kahtiajakautumista, vaikka korostaakin, että ”sosiaalisen median maailma antaa vähän liian riitaisan kuvan”.
”Totta kai kannan huolta tästä polarisoitumisesta. Pienen maan voima on siinä, että se kykenee toimimaan yhdensuuntaisesti, jos tulee tiukka paikka.”
”Nato-jäsenyyden kohdalla olin aika yllättynytkin, että tällainen yksimielisyys löytyi”, Niinistö jatkaa.
”Minua hämmentävät nämä hiilinielutiedot. Niiden edestakaista liikettä on vähän vaikea ymmärtää.”
Yhden kahtiajaon linjan Niinistö näkee metsäkeskustelussa, jota on välillä käyty hyvinkin kiivaasti myös vaalipaneeleissa. Kiistelyn ytimessä on se, miten paljon suomalaista metsää voidaan jatkossa hakata teollisuuden raaka-aineeksi.
”Minua hämmentävät nämä hiilinielutiedot. Niiden edestakaista liikettä on vähän vaikea ymmärtää”, Niinistö pohtii.
”Metsäkeskustelussa monille kysymys on leivästä. Se ei koske vain metsänomistajia, vaan aika laajaa joukkoa. Sillä on suuri vaikutus myös kansantalouteen. Sitä ei aina ole helppo nähdä, kun asioita tarkastellaan vähän suppeammasta näkökulmasta.”
Niinistö sanoo kuitenkin olevansa vakuuttunut, että suomalaisten metsien talouskäytön ja ympäristö- sekä ilmastonäkökohtien välille löydetään kaikkia tyydyttävä tasapaino.
22.2. klo 10:55. Juttuun lisätty maininta siitä, että presidentti Niinistö ei haastattelussa arvostele mitään puoluetta tai talousasiantuntijaa. Kappaleen 6 maininta puolueiden ja talousasiantuntijoiden ajattelusta ei ollut esillä haastattelussa, vaan on toimittajan taustoittava arvio.
- Osaston luetuimmat
